Venäläiset Nikolai M. Elizarov ja Boris V.Semin kehittivät M-43 (7.62x39 mm) patruunan
toisen maailmansodan aikana, vuonna 1943. Kehitystyö oli aloitettu jo vuonna 1939, mutta
se oli keskeytynyt sodan vuoksi. Sodan aikana oli kuitenkin havaittu, että taisteluetäisyydet
olivat yleensä luokkaa 50–200 metriä, eikä näin ollen tarvittu patruunaa ns. "tuhannen metrin
ominaisuuksilla". Niinpä kehitystyö saatettiin päätökseen vuonna 1943.
Myös saksalaiset olivat tulleet samaan johtopäätökseen ja kehittivät 7.92x33 mm Kurz
patruunan uuteen StG 44 -rynnäkkökivääriin. Saksalainen 7.92x33 Kurz ilmeisesti toimikin
esikuvana kaliiperin 7.62x39 kehityksessä. Toisaalta, toisen käsityksen mukaan esikuvana
olisikin ollut saksalaisen Gustav Genschow & Co asetehtaan (GeCo) vuonna 1938 kehittämää
7.62x39 GeCo kaliiperi. Voi olla, että vaikutteita on otettu molemmista kaliipereista.
Ensimmäinen 7.62x39 mm M-43 -patruunalle pesitetty sarjatuotantoase oli venäläinen Sergei
Gavrilovich Simonovin kehittämä Simonov SKS -karbiini. Kuuluisin tätä patruunaa käyttävä
ase on kuitenkin Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökivääri. Myös suomalaisvalmisteiset
rynnäkkökiväärit (RK 62) sekä useat eri AK-47 variaatiot käyttävät ko. patruunaa.
7.62x39 säilyi entisen Varsovanliiton maissa palveluspatruunana 1980-luvun alkupuolelle
asti, kunnes sitä alettiin korvata uudella 5.45x39 M74-patruunalla.
Kaliiperista käytettyjä nimityksiä ovat 7.62x39, 7.62x39 M43 Russian, 7.62x39mm
Soviet M43 ja .30 Russian.
Venäläiset 7.62x39 patruunat
Venäjällä (ent. Neuvostoliitossa) on valmistettu useissa eri tehtaissa 7.62x39 patruunoita
vuosikymmenien ajan. Myös patruunatyyppien valikoima on melkoinen. Tavallisten FMJ-luodeilla
varustettujen ns. taistelupatruunoiden lisäksi on mm. panssari-, panssarisytytys-, valojuova,
sytytysvalojuovaluodeilla varustettuja patruunoita. Tämän lisäksi on olemassa paukkupatruunoita,
korkeapainepatruunoita, latausharjoituspatruunoita ja vaimenninpatruunoita.
Venäläiset sotilaskäyttöön tarkoitetut 7.62x39 patruunat on yleensä varustettu noin 8 grammaa
painavilla FMJ-luodeilla, joiden lähtönopeus on luokkaa 700 m/s. Luodin halkaisija on 7.91mm.
Patruunan hylsyissä on pääasiassa kolme eri tyyppiä. Messinkihylsy, kuparipinnoitettu teräshylsy
ja lakattu teräshylsy. Teräshylsyllä varustettuja patruunoita on valmistettu ennen kaikkea entisen
ns. itä-blokin maissa.
Venäläinen PS-patruuna
Venäläisessä PS-patruunassa on 7.97 grammaa painava torpedomallinen D-luoti, jonka lähtönopeus
on noin 710 m/s. Kuparoidun teräsvaippaluodin sisällä on terästappi, joka on vuorattu lyijyllä.
Luodin kokopituus on 26.7 mm. Luodin terässydämen tarkoituksena on normaalia FMJ-luotia parempi
läpäisykyky. Patruunassa on Berdan-tyyppinen nalli ja 1.6 gramman ruutipanos (Pmax 300 MPa).
Patruunaa on valmistanut ainakin Tulan patruunatehdas (koodi 539). Luodissa itsessään ei ole
väri- tai muuta tunnistetta, joten sen voi helposti sekoittaa tavalliseen FMJ-patruunaan.
Patruuna on myös Suomen puolustusvoimien käytössä nimikkeellä JVA 0320. Suomeen hankitut
patruunat ovat Tulan patruunatehtaan valmistetta.
Venäläinen valojuovapatruuna
Venäläisessä valojuovapatruunassa on 7.6 grammaa painava T45-luoti, jonka peräosaan on sijoitettu
valo- ja sytytysmassaa sisältävä kapseli, kärjessä on lyijyä. Luodissa on kuparoitu teräsvaippa.
Luodin koko pituus on 27.63 mm. Luodin kärki on lakattu vihreäksi, tunnistamista varten. Lisäksi
ainakin 1980-luvulla valmistetuissa patruunoissa oli punainen tiivistyslakkaus luodin ja hylsyn
rajassa. Luodin palomassa syttyy pian piippuvaiheen jälkeen ja palaa noin 1000 metrin lennon ajan.
Patruuna on myös Suomen puolustusvoimien käytössä nimikkeellä JVA 0321. Suomeen ostetut patruunat
on valmistettu Podolskin patruunatehtaalla (koodi 711).
Venäläinen Z-sytytysvalojuovapatruuna
Venäläisessä Z-sytytysvalojuovapatruunassa on tylppäpäinen Z-sytytysvalojuovaluoti, jossa sytytysmassa
on sijoitettu luodin kärkeen ja valojuova kapseli luodin peräosaan. Sytytysmassan ja valojuovakapselin
välissä on rautaydin. Luodin kärjen vaippa on messinkiä, muualla kuparoitua terästä. Luodin kärki on
lakattu punaiseksi, tunnistamista varten. Suomen puolustusvoimilla ei ole käytössään tätä patruunaa.
Venäläinen BZ-panssarisytytyspatruuna
Venäläisessä BZ-panssarisytytyspatruunassa on D-tyyppinen luoti, jonka perälle on sijoitettu
sytytysmassa. Luodissa on terässydän ja sen kärjen vaippa on messinkiä. Luodin vaipan sivuilla
ja pohjassa on kuparoitua terästä. Luodin kärki on tunnistamista varten lakattu mustaksi ja sen
alla on punainen rengas. Luoti kykenee läpäisemään 200 metrin matkalta seitsemän milliä panssarilevyä.
Luodin suorittaman kohteen läpäisyn jälkeen sytytysmassan on tarkoitus saada kohde syttymään.
Patruuna on myös Suomen puolustusvoimien käytössä nimikkeellä JVA 0323 (7.62 rk pssy pv th herm).
Suomeen hankitut patruunat on valmistanut Podolskin patruunatehdas (koodi 711).
Venäläinen paukkupatruuna
Venäläiset paukkupatruunat on valmistettu pidennetystä kuparoidusta teräshylsystä, jonka pää on
suljettu kahdeksanpoimuisella tähtimallisella stuukkauksella. Paukkupatruunoita on valmistanut
ainakin Tulan patruunatehdas. Suomen puolustusvoimilla ei ole käytössään tätä patruunaa.
Venäläinen latausharjoituspatruuna
Venäläiset latausharjoituspatruunat on valmistettu käytetyistä teräshylsyistä ja ne on nimensä
mukaisesti tarkoitettu aseen lataamisen harjoitteluun. Tunnistamista varten patruunoiden sivuille
on painettu neljä, noin 10 mm pitkää uraa. Luodit on kiinnitetty rengasmallisella niippauksella,
kiinnityksen varmistamiseksi. Patruunassa ei luonnollisesti ole ruutipanosta.
Suomessa
Suomessa 7.62x39mm kaliiperiset patruunat ovat toimineet armeijan palveluspatruunana jo pitkään,
eikä näillä näkymin tilanne tule muuttumaan vielä vuosiin. Suomalaiset rynnäkkökiväärit on pesitetty
ko. kaliiperille, eikä kaikkien jalkaväen perusaseiden vaihtaminen ole mikään pikkujuttu. Kaliiperin
vaihtamisesta on toki ollut paljon puhetta ja suurinta kannatusta on saanut NATO maiden käyttämä
5.56x45mm NATO kaliiperi. Toisaalta suomalaisilla ei ole kiirettä kaliiperin vaihdon kanssa, sillä
nykyinen patruuna on tarkka ja omaa paremman pysäytystehon kuin NATO maiden nykyisin käyttämä patruuna.
Esimerkiksi Sako RK 95 TP ja Sako M92S kykenee parhaimmillaan tehdasladatuilla patruunoilla 1 MOA:n
osumatarkkuuteen (1 MOA vastaa 100 m etäisyydellä noin 29 mm hajontaa).
Suomessa valmistetuissa patruunoissa on yleensä messingistä valmistetut hylsyt, mutta muitakin
vaihtoehtoja on kokeiltu. Teräshylsyjä on kuparipinnoitettu tai vaihtoehtoisesti fosfatoitu,
jolloin hylsyn pinta on väriltään vihreä.
Sakon- ja Lapuan patruunatehtaiden Suomen puolustusvoimien käyttöön valmistamissa patruunalaatikoissa
käytetään ampumatarvikenumeroa. Vuosina 1967–1975 merkittiin ampumatarvikelaatikoihin sotavarustekoodi
(A-kirjaimen jälkeen yhdeksän numeroa). Vuoden 1976 alussa palattiin takaisin vanhaan nelinumeroiseen
merkitsemistapaan (esim. JVA 0317).
Puolustusvoimien taistelupatruunat
Suomen Puolustusvoimien taistelupatruunoissa FMJ-luodin paino on 8 grammaa. Valojuovaluotien kärki on
maalattu vihreäksi tai valkeaksi. Panssarisytytys-patruunassa luodin kärki on maalattu mustaksi ja heti
sen jälkeen on vielä punainen rengas luodin ympäri.
Taistelupatruunat
JVA 0316, 7.62 RK S 309 p
JVA 0317, 7.62 RK S 309 p
JVA 0313, 7.62 RK vj 313 p
JVA 0320, 7.62 RK ts D pv th
JVA 0321, 7.62 RK vj S pv th
JVA 0323, 7.62 RK pssy pv th
JVA 0316
Suomalaisessa taistelupatruunassa JVA 0316 (7.62 RK S309 p Herm) on 8 grammaa painava,
tasaperäinen S309-luoti, jonka lähtönopeus on noin 715 m/s. Luodin halkaisija on kuitenkin
hieman venäläistä pienempi, 7.87 mm (myöhemmin 7.80 mm, pituus 22.70 mm). Lapua ja Sako
valmistaa näitä patruunoita sotilas- ja siviilikäyttöön, Berdan- ja Boxer-tyyppisillä
nalleilla varustettuna. Suurin osa valmistetuista patruunoista on varustettu Berdan-nallilla.
JVA 0317
Suomalainen taistelupatruuna JVA 0317 (7.62 RK S309 p) on melkein sama kuin JVA 0316.
Ainut ero on, että sitä ei ole hermeettisesti pakattu.
Valojuovapatruunat
Pääesikunnan aseteknillinen toimisto toimitti vuonna 1957 Sakolle piirustukset suomalaisen
valojuovapatruunan valmistamiseksi.
JVA 0312
Valojuovapatruuna JVA 0312 (7.62 RK VJ 313 p) on ladattu messinkihylsyyn ja siinä on käytetty
S313-valojuovaluotia. Käytännössä JVA 0312 on sama kuin JVA 0313, mutta sitä ei ole pakattu
hermeettisesti.
JVA 0313
Sako ja ilmeisesti myös Lapua on valmistanut 1950-luvun lopulta alkaen valojuovapatruunaa JVA 0313
(7.62 RK vj 313 p herm). Patruunassa on 8 grammaa painava S313-luoti, jonka lähtönopeus on 680 m/s.
Messinkivaippaisen luodin kärjen sisällä on lyijysydän, jonka taakse on sijoitettu valomassa ja
sytytysmassa, omiin kapseleihinsa. Luodin pohjalla on vielä kosteuseriste. Patruunan tunnisteena
luodin kärki on valkoinen noin 7 mm matkalta tai vaihtoehtoisesti luotiin on lakattu valkoinen
rengas. Luodin ja hylsyn sauma on lisäksi tiivistetty punaisella lakkauksella. Patruuna on
hermeettisesti pakattu. Sakon valojuovapatruunoissa on vuodesta 1986 alkaen käytetty ruotsalaista
valojuovaluotia.
Panssaripatruunat
Lapua kehitti 1980-luvulla suomalaisen panssaripatruunan, ilmeisesti ruotsalaisen panssaripatruunan
pohjalta.
JVA 0331
Suomalaisen panssaripatruunan JVA 0331 (7.62 RK ps p herm) tunnisteena luodin kärki oli värjätty
harmaaksi tai vaihtoehtoisesti mustaksi. Nykyisin luodin kärki värjätään siniseksi länsimaisen tavan
mukaisesti.
Suomalaisissa panssaripatruunoissa on käytetty kahta panssariluotimallia, AP479 ja AP411. AP479
muistuttaa ulkoisesti S309-luotia, AP411-luodissa kovametalliydin tulee luodin vaipan kärjestä ulos
noin 5 mm verran.
JVA 0333
Suomalainen panssaripatruuna JVA 0333 (7.62 RK ps p) on sama kuin JVA 0331, mutta sitä ei ole pakattu
hermeettisesti.
Lyhytkantamapatruunat
Lyhytkantamapatruunoita käytetään ilmatorjuntaharjoitusradoilla. Niissä on ehyenä lentävä
luoti, jonka kantama vain on taistelupatruunoita selvästi lyhyempi.
JVA 0318
Suomessa oli sodan jälkeen runsaasti italialaisia Terni-kiväärin patruunoita. Patruunan
hylsyn kantaosan mitoitus on sama kuin 7.62x39 patruunassa, voitiin purettujen patruunoiden
hylsyjä käyttää 7.62x39 patruunoiden hylsyjen aihioina. Näiden hylsyjen pohjalta Sako ja
Lapua valmisti onttosydämisellä S-309 –luodilla varustettuna ns. lyhyenkantaman patruunoita.
Näissä patruunoissa on hylsyn kantaleimat vanhat italialaiset leimat.
JVA 0333
JVA 0333 (7.62 RK mvl lkp mvh) on muoviluotinen ja muovihylsyinen lyhytkantamapatruuna.
Patruunan muoviosat ovat väriltään siniset. Muoviluoti on tarkka noin 50 metriin asti. Sako
tilasi näitä patruunoita vuonna 1977 norjalaiselta Bakelitt-Fabriken tehtaalta 100 000 kpl.
JVA 0333 koodia on käytetty vuodesta 1996 alkaen panssaripatruunan ampumatarvikenumerona.
JVA 0334
JVA 0334 (7.62 RK mvl mvh) patruunassa hylsyn kanta on valettua sinkkiseosta, muun osan ollessa
valkoista muovia. Tämän lyhytkantamapatruunan muoviosat on valmistanut Perlos, sinkkikannat
Wärtsilä tai Okutool. Sako on toiminut patruunoiden lataajana. Luodin lähtönopeus on noin 400 m/s.
JVA 0335
JVA 0335 (7.62 RK pl msv lkp) lyhytkantamapatruunan luoti on kaksiosainen. Luodin kärki on valkoiseksi
maalattua puuta ja peräosa messinkiä, jonka sisään luodin puuosa kiinnittyy.
JVA 0329
JVA 0329 on taistelupatruunan näköinen lyhytkantamapatruuna, mutta sen S361-luodissa on alumiinisydän.
Luoti on taistelupatruunan luotia kevyempi ja sen tunnistaa niippausuran yläpuolella olevasta
pystyurituksesta. Luodin lähtönopeus on 820 m/s.
Korkeapainepatruunat (Koeammuntapatruunat)
Korkeapainepatruunoita käytetään aseen testaamiseen, vain jos aseen paineenalaisia osia on vaihdettu
tai korjattu. Sako ja Lapua ovat ladanneet näitä patruunoita venäläiseen teräshylsyyn asetehtaiden ja
asevarikkojen käyttöön. Korkeapainepatruunan maksimipaine on luokkaa 350–360 MPa, kun tavallisen
taistelupatruunan vastaava paine on hieman alle 300 MPa.
JVA 0314
Sako ja Lapua ovat valmistaneet messinkihylsyyn ladattuna JVA 0314 (7.62 RK kp S 330 p)
korkeapainepatruunaa. Patruunan tunnisteena hylsyn kantaan on lakattu punainen risti tai
vaihtoehtoisesti koko kanta on lakattu punaiseksi.
JVA 0322
Sako ja Lapua ovat valmistaneet venäläiseen teräshylsyyn ladattuna JVA 0314 (7.62 RK kp S 330 p th)
korkeapainepatruunaa. Patruunan tunnisteena hylsyn kantaan on lakattu punainen risti tai vaihtoehtoisesti
koko kanta on lakattu punaiseksi.
Paukkupatruunat
Paukkupatruunoita on rakenteellisesti kahta päämallia, helposti hajoavalla luodilla varustettuja ja
luodittomia. Luodillisissa paukkupatruunoissa luoti on yleensä valmistettu puusta tai bakeliitista,
joka murskautuu aseen sysäyksenvahvistimessa. Luodittomissa paukkupatruunoissa on joko metallista
tai muovista valmistettu pidennetty hylsy, jonka pää on stuukattu kiinni.
JVA 0319
JVA 0319 (7.62 l kiv pa p Th) on paukkupatruuna, joka on valmistettu vanhaan italialaiseen ns.
Ternihylsyyn. Patruuna on malliltaan luoditon.
JVA 0325
JVA 0325 (7.62 RK pl papp) on sinisellä puuluodilla varustettu paukkupatruuna. Luoti on ontto ja
valmistettu joko koivusta tai haavasta. Lapua valmisti näitä patruunoita ainakin vuosina 1975-1984
PT-kantaleimalla varustettuna. Myös Sako on valmistanut näitä patruunoita 1960–80 –luvuilla.
JVA 0332
JVA 0332 (7.62 RK mv pap) on muovinen paukkupatruuna, jossa on metalli kanta ja loppu osa joko keltaista
tai vihreää muovia. Metalli kanta on valmistettu alumiinista, sinkistä tai messingistä. Muoviosia on
valmistanut norjalainen Plamil As. Lapua on valmistanut näitä patruunoita myös punaisella ja valkoisella
muoviosalla. Sakon valmistamissa patruunoissa oli vielä vuonna 1975 keltainen muoviosa ja vuosina 1976–1977
vihreä.
Latausharjoituspatruunat
JVA 0330
JVA 0330 (7.62 lathap) on latausharjoituspatruuna, jonka valmistuksessa on käytetty joko suomalaista
messinkihylsyä tai venäläistä teräshylsyä. Hylsyn seinämiin on painettu neljä pitkittäissuuntaista uraa,
tunnistamisen helpottamiseksi. Yleensä hylsyt ovat kromipinnoitettuja.
Siviilikäyttöön S405
Lapua valmistaa S405 FMJ-luodilla varustettuja patruunoita lähinnä siviilikäyttöön. Luodin
lähtönopeus on latauksesta riippuen 695–717 m/s. Yksityishenkilöt ampuvat näitä patruunoita
yleensä Valmet puoliautomaattikivääreillä ja erilaisilla AK-47 puoliautomaatti variaatioilla.
Ylijäämäpatruunat
Ylijäämäpatruunoilla tarkoitetaan yleensä jonkin suuren asetehtaan halpamerkillä valmistettuja
patruunoita tai kun jonkin maan asevoimat haluaa päästä eroon vanhentumassa olevista patruunoistaan.
Esimerkiksi saksalainen Leader on tunnettu edullisista patruunoistaan, mutta he eivät itse lataa niitä,
vaan teetättävät ne suurilla patruunatehtailla tai käyttävät ns. poistoeriä. Yleensä halpapatruunat on
pakattu suurina erinä, esim. 250 patruunan pahvilaatikoihin. Tällaisissa patruunoissa on yleensä säästö
syistä luodin vaippa ja hylsy valmistettu raudasta. Käytettäessä tällaisia patruunoita on hyvä jos aseen
piipun sisäpinta on kovakromattu.
Kiinalainen Norinco
Kiinassa Norinco (China North Industries Corporation) valmistaa 7.62x39 patruunoita oman maan
armeijan käyttöön, mutta myös ulkomaan vientiin. Allaolevassa kuvassa on Norincon valmistama ja
saksalaisen Norconia Jagd-Sport GmbH Euroopan markkinoille tuoma patruuna. Patruunan hylsy on
valmistettu teräksestä, eikä sitä voi uudelleen ladata. Patruunassa on Berdan-tyyppinen nalli
ja luodin sydän on lyijyä.
Barnes TSX-BT luodit
Yhdysvaltalainen Barnes on valmistanut 7.39x39 TSX-luoteja täyskuparista. Luodin kärjessä reikä, jonka
ansioista luoti avautuu sienen muotoon osuessaan elävään kudokseen. Kupariluodin läpäisy on normaalia
lyijy-luotia parempi ja HP-kärjen ansiosta se luovuttaa hyvin osumaenergian kohteeseen.
Kantaleimoja
7.62x39 kaliiperisia patruunoita on valmistettu yli neljässäkymmenessä maassa,
sadoissa eri tehtaista vuosikymmenien ajan, joten myös patruunoiden kantaleimojen
kirjo on melkoinen. Alla olevissa listoissa on joitakin näistä kantaleimoista.
Leima
Valmistaja
Vuosi
- r
Neuvostoliitto
1952
- A
Neuvostoliitto
1953
- E
Neuvostoliitto
1954
- и
Neuvostoliitto
1955
- K
Neuvostoliitto
1956
Kantaleimat kirjaimin
Leima
Tehdas
Kaupunki/Valtio
Vuosi
- BSC
-
Eqypti
-
- bxn
Sellier & Bellot
Tsekki
-
- CBC
CBC / Magtech
Brasilia
-
- CNIC
-
Kiina
-
- CWS
-
Kuuba
-
- FAME
-
Peru
-
- FC
-
Yhdysvallat
-
- FN
Fabrique Nationale
Portuqali
-
- FNM
-
Kiina
-
- HP
-
Itävalta
-
- IMI
IMI
Israel
-
- LAPUA
Lapuan Patruunatehdas
Suomi
1986-2015
- LC 71
-
Yhdysvallat
-
- LSC
-
Itä-Saksa
-
- MFS
-
Unkari
-
- MIDWAY
Midway
Yhdysvallat
-
- MRP
CBC / Magtech
Brasilia
-
- NORMA
Norma
Ruotsi
-
- NWM
Nederlandschewapen & Munitiefabriek
Hollanti
1959
- PT
Valtion Patruunatehdas
Suomi
1975-1984
- R-P
Remington
Yhdysvallat
-
- RPR
-
Romania
-
- SAKO
Sako oy
Suomi
-
- S&B
Sellier & Bellot
Tsekki
-
- SO
Sako oy
Suomi
1965-1992
- VPT
Valtion Patruunatehdas ( Lapua)
Suomi
1964-1985
- WCC
-
Yhdysvallat
-
- WINCHESTER
Winchester Olin
Yhdysvallat
- Wolf
Tulan patruunatehdas
Venäjä
Kantaleimat numeroin
Leima
Tehdas
Kaupunki/Valtio
Vuosi
- 01 71
-
Länsi-Saksa
-
- 3
Uljanovskin patruunatehdas
Uljanovsk
-
- 04
-
Itä-Saksa
1962-1988
- 05
-
Itä-Saksa
1962-1988
- 10
-
Bulgaria
1957-1994
- 12
-
Etelä-Afrikka
1987-1988
- 13
Pretorian Metal Pressing ltd
Etelä-Afrikka
-
- 17
Barnaul patruunatehdas
Barnaul
1942 -
- 21
-
Puola
1957-1982
- 2
-
Unkari
-
- 27
-
Egypti
1959-1990
- 31
-
Kiina
-
- 51
-
Kiina
-
- 60
Luganskin tehdas
Frunze (Kirgisia)
-
- 61
-
Kiina
-
- 71
-
Kiina
-
- 81
-
Kiina
-
- 93
-
Pohjois-Korea
1974-1985
- 101
-
Kiina
-
- 111
-
Kiina
-
- 121
-
Kiina
-
- 131
-
Kiina
-
- 141
-
Kiina
-
- 201
-
Kiina
-
- 243
-
Puola
1957-1982
- 270
Valtion patruunatehdas
Lugansk
-
- 301
-
Kiina
-
- 311
-
Kiina
-
- 321
-
Kiina
-
- 341
-
Kiina
-
- 351
-
Kiina
-
- 391
-
Kiina
-
- 501
-
Kiina
-
- 539
Tulan patruunatehdas
Tula
1949-
- 601
-
Kiina
-
- 651
-
Kiina
-
- 661
-
Kiina
-
- 671
-
Kiina
-
- 711
Valtion patruunatehdas
Podolsk
1949-
- 811
-
Kiina
-
- 921
-
Kiina
-
- 946
-
Kiina
-
- 948
-
Kiina
-
- 964
-
Kiina
-
- 6201
-
Kiina
-
- 9121
-
Kiina
-
- 9141
-
Kiina
-
Valmistajien ilmoittamia tietoja
Luoti
Koodi
Nopeus (m/s)
Energia (J)
(paino/tyyppi)
0 m
100 m
200 m
300 m
0 m
100 m
- Sako Speedhead, 8.0 g
117A
715
632
555
487
2 045
-
- Sako Gamehead, 8.0 g
134A
715
632
555
487
2 045
-
- Lapua, 8.0 g FMJ
S405
715
610
511
422
2 045
1 487
- Sellier & Bellot, 8.0 g FMJ
V332242
738
633
543
466
2 179
1 603
- Sellier & Bellot, 8.0 g SP
V332252
743
621
519
434
2 208
1 543
Lähdeluettelo
Sako tuotekuvasto 2011
Guns & Ammo, Ammunition for the Avtomat Kalashnikov, Peter G. Kokalis
Rynnäkkökiväärin käsikirja, Puolustusvoimien taisteluvälineosasto, 1985
Ase-lehti 2/1988, 7.62x39 sopii itselataajalle, Ilkka Juutilainen
Ase-lehti 6/2008, Edullista ylijäämää, J. Malinen
Messinkihylsyisten keskisytytyspatruunoiden jälleenlataus, Esa Paananen, 2002