×

MENU

Pistoolit (1890–1945) Pistoolit (1946–2023) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–1999 Kiväärit (2000–2023 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2023) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2023) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet Muut varusteet Metsästysperinteet
Updates Sitemap Cookie Policy
WAFFENLAGER.NET
Firearms Website
  FI     EN

7.62x39 (.30 Short)


Yleistä

Venäläiset Nikolai M. Elizarov ja Boris V.Semin kehittivät M-43 (7.62x39 mm) patruunan toisen maailmansodan aikana, vuonna 1943. Kehitystyö oli aloitettu jo vuonna 1939, mutta se oli keskeytynyt sodan vuoksi. Sodan aikana oli kuitenkin havaittu, että taisteluetäisyydet olivat yleensä luokkaa 50–200 metriä, eikä näin ollen tarvittu patruunaa ns. "tuhannen metrin ominaisuuksilla". Niinpä kehitystyö saatettiin päätökseen vuonna 1943.

7.62x39 patruuna

Myös saksalaiset olivat tulleet samaan johtopäätökseen ja kehittivät 7.92x33 mm Kurz patruunan uuteen StG 44 -rynnäkkökivääriin. Saksalainen 7.92x33 Kurz ilmeisesti toimikin esikuvana kaliiperin 7.62x39 kehityksessä. Toisaalta, toisen käsityksen mukaan esikuvana olisikin ollut saksalaisen Gustav Genschow & Co asetehtaan (GeCo) vuonna 1938 kehittämää 7.62x39 GeCo kaliiperi. Voi olla, että vaikutteita on otettu molemmista kaliipereista.

Ensimmäinen 7.62x39 mm M-43 -patruunalle pesitetty sarjatuotantoase oli venäläinen Sergei Gavrilovich Simonovin kehittämä Simonov SKS -karbiini. Kuuluisin tätä patruunaa käyttävä ase on kuitenkin Kalashnikov AK-47 -rynnäkkökivääri. Myös suomalaisvalmisteiset rynnäkkökiväärit (RK 62) sekä useat eri AK-47 variaatiot käyttävät ko. patruunaa. 7.62x39 säilyi entisen Varsovanliiton maissa palveluspatruunana 1980-luvun alkupuolelle asti, kunnes sitä alettiin korvata uudella 5.45x39 M74-patruunalla.

Kaliiperista käytettyjä nimityksiä ovat 7.62x39, 7.62x39 M43 Russian, 7.62x39mm Soviet M43 ja .30 Russian.

Venäläiset 7.62x39 patruunat

Venäjällä (ent. Neuvostoliitossa) on valmistettu useissa eri tehtaissa 7.62x39 patruunoita vuosikymmenien ajan. Myös patruunatyyppien valikoima on melkoinen. Tavallisten FMJ-luodeilla varustettujen ns. taistelupatruunoiden lisäksi on mm. panssari-, panssarisytytys-, valojuova, sytytysvalojuovaluodeilla varustettuja patruunoita. Tämän lisäksi on olemassa paukkupatruunoita, korkeapainepatruunoita, latausharjoituspatruunoita ja vaimenninpatruunoita.

Venäläiset sotilaskäyttöön tarkoitetut 7.62x39 patruunat on yleensä varustettu noin 8 grammaa painavilla FMJ-luodeilla, joiden lähtönopeus on luokkaa 700 m/s. Luodin halkaisija on 7.91mm. Patruunan hylsyissä on pääasiassa kolme eri tyyppiä. Messinkihylsy, kuparipinnoitettu teräshylsy ja lakattu teräshylsy. Teräshylsyllä varustettuja patruunoita on valmistettu ennen kaikkea entisen ns. itä-blokin maissa.


FMJ-luodilla varustettu patruuna, Tula 1962

Venäläinen PS-patruuna

Venäläisessä PS-patruunassa on 7.97 grammaa painava torpedomallinen D-luoti, jonka lähtönopeus on noin 710 m/s. Kuparoidun teräsvaippaluodin sisällä on terästappi, joka on vuorattu lyijyllä. Luodin kokopituus on 26.7 mm. Luodin terässydämen tarkoituksena on normaalia FMJ-luotia parempi läpäisykyky. Patruunassa on Berdan-tyyppinen nalli ja 1.6 gramman ruutipanos (Pmax 300 MPa). Patruunaa on valmistanut ainakin Tulan patruunatehdas (koodi 539). Luodissa itsessään ei ole väri- tai muuta tunnistetta, joten sen voi helposti sekoittaa tavalliseen FMJ-patruunaan.

Patruuna on myös Suomen puolustusvoimien käytössä nimikkeellä JVA 0320. Suomeen hankitut patruunat ovat Tulan patruunatehtaan valmistetta.

Venäläinen valojuovapatruuna

Venäläisessä valojuovapatruunassa on 7.6 grammaa painava T45-luoti, jonka peräosaan on sijoitettu valo- ja sytytysmassaa sisältävä kapseli, kärjessä on lyijyä. Luodissa on kuparoitu teräsvaippa. Luodin koko pituus on 27.63 mm. Luodin kärki on lakattu vihreäksi, tunnistamista varten. Lisäksi ainakin 1980-luvulla valmistetuissa patruunoissa oli punainen tiivistyslakkaus luodin ja hylsyn rajassa. Luodin palomassa syttyy pian piippuvaiheen jälkeen ja palaa noin 1000 metrin lennon ajan.

Patruuna on myös Suomen puolustusvoimien käytössä nimikkeellä JVA 0321. Suomeen ostetut patruunat on valmistettu Podolskin patruunatehtaalla (koodi 711).

Valojuovapatruuna, Podolskin patruunatehdas 1961
Valojuovapatruuna

Venäläinen Z-sytytysvalojuovapatruuna

Venäläisessä Z-sytytysvalojuovapatruunassa on tylppäpäinen Z-sytytysvalojuovaluoti, jossa sytytysmassa on sijoitettu luodin kärkeen ja valojuova kapseli luodin peräosaan. Sytytysmassan ja valojuovakapselin välissä on rautaydin. Luodin kärjen vaippa on messinkiä, muualla kuparoitua terästä. Luodin kärki on lakattu punaiseksi, tunnistamista varten. Suomen puolustusvoimilla ei ole käytössään tätä patruunaa.

Venäläinen BZ-panssarisytytyspatruuna

Venäläisessä BZ-panssarisytytyspatruunassa on D-tyyppinen luoti, jonka perälle on sijoitettu sytytysmassa. Luodissa on terässydän ja sen kärjen vaippa on messinkiä. Luodin vaipan sivuilla ja pohjassa on kuparoitua terästä. Luodin kärki on tunnistamista varten lakattu mustaksi ja sen alla on punainen rengas. Luoti kykenee läpäisemään 200 metrin matkalta seitsemän milliä panssarilevyä. Luodin suorittaman kohteen läpäisyn jälkeen sytytysmassan on tarkoitus saada kohde syttymään.

Patruuna on myös Suomen puolustusvoimien käytössä nimikkeellä JVA 0323 (7.62 rk pssy pv th herm). Suomeen hankitut patruunat on valmistanut Podolskin patruunatehdas (koodi 711).


Panssarisytytyspatruuna, Podolskin patruunatehdas

Venäläinen paukkupatruuna

Venäläiset paukkupatruunat on valmistettu pidennetystä kuparoidusta teräshylsystä, jonka pää on suljettu kahdeksanpoimuisella tähtimallisella stuukkauksella. Paukkupatruunoita on valmistanut ainakin Tulan patruunatehdas. Suomen puolustusvoimilla ei ole käytössään tätä patruunaa.


Puukärkinen paukkupatruuna, Tula

Venäläinen latausharjoituspatruuna

Venäläiset latausharjoituspatruunat on valmistettu käytetyistä teräshylsyistä ja ne on nimensä mukaisesti tarkoitettu aseen lataamisen harjoitteluun. Tunnistamista varten patruunoiden sivuille on painettu neljä, noin 10 mm pitkää uraa. Luodit on kiinnitetty rengasmallisella niippauksella, kiinnityksen varmistamiseksi. Patruunassa ei luonnollisesti ole ruutipanosta.

Latausharjoituspatruuna, (hylsy Tula 1962)

Suomessa

Suomessa 7.62x39mm kaliiperiset patruunat ovat toimineet armeijan palveluspatruunana jo pitkään, eikä näillä näkymin tilanne tule muuttumaan vielä vuosiin. Suomalaiset rynnäkkökiväärit on pesitetty ko. kaliiperille, eikä kaikkien jalkaväen perusaseiden vaihtaminen ole mikään pikkujuttu. Kaliiperin vaihtamisesta on toki ollut paljon puhetta ja suurinta kannatusta on saanut NATO maiden käyttämä 5.56x45mm NATO kaliiperi. Toisaalta suomalaisilla ei ole kiirettä kaliiperin vaihdon kanssa, sillä nykyinen patruuna on tarkka ja omaa paremman pysäytystehon kuin NATO maiden nykyisin käyttämä patruuna. Esimerkiksi Sako RK 95 TP ja Sako M92S kykenee parhaimmillaan tehdasladatuilla patruunoilla 1 MOA:n osumatarkkuuteen (1 MOA vastaa 100 m etäisyydellä noin 29 mm hajontaa).

Suomessa valmistetuissa patruunoissa on yleensä messingistä valmistetut hylsyt, mutta muitakin vaihtoehtoja on kokeiltu. Teräshylsyjä on kuparipinnoitettu tai vaihtoehtoisesti fosfatoitu, jolloin hylsyn pinta on väriltään vihreä.

Sakon- ja Lapuan patruunatehtaiden Suomen puolustusvoimien käyttöön valmistamissa patruunalaatikoissa käytetään ampumatarvikenumeroa. Vuosina 1967–1975 merkittiin ampumatarvikelaatikoihin sotavarustekoodi (A-kirjaimen jälkeen yhdeksän numeroa). Vuoden 1976 alussa palattiin takaisin vanhaan nelinumeroiseen merkitsemistapaan (esim. JVA 0317).

Puolustusvoimien taistelupatruunat

Suomen Puolustusvoimien taistelupatruunoissa FMJ-luodin paino on 8 grammaa. Valojuovaluotien kärki on maalattu vihreäksi tai valkeaksi. Panssarisytytys-patruunassa luodin kärki on maalattu mustaksi ja heti sen jälkeen on vielä punainen rengas luodin ympäri.

Taistelupatruunat
  • JVA 0316, 7.62 RK S 309 p
  • JVA 0317, 7.62 RK S 309 p
  • JVA 0313, 7.62 RK vj 313 p
  • JVA 0320, 7.62 RK ts D pv th
  • JVA 0321, 7.62 RK vj S pv th
  • JVA 0323, 7.62 RK pssy pv th

JVA 0316

Suomalaisessa taistelupatruunassa JVA 0316 (7.62 RK S309 p Herm) on 8 grammaa painava, tasaperäinen S309-luoti, jonka lähtönopeus on noin 715 m/s. Luodin halkaisija on kuitenkin hieman venäläistä pienempi, 7.87 mm (myöhemmin 7.80 mm, pituus 22.70 mm). Lapua ja Sako valmistaa näitä patruunoita sotilas- ja siviilikäyttöön, Berdan- ja Boxer-tyyppisillä nalleilla varustettuna. Suurin osa valmistetuista patruunoista on varustettu Berdan-nallilla.

JVA 0316 patruunalaatikon etiketti (1981)
JVA 0316 patruunalaatikon etiketti (1988)

JVA 0317

Suomalainen taistelupatruuna JVA 0317 (7.62 RK S309 p) on melkein sama kuin JVA 0316. Ainut ero on, että sitä ei ole hermeettisesti pakattu.


JVA 0317 patruuna (1979)

Valojuovapatruunat

Pääesikunnan aseteknillinen toimisto toimitti vuonna 1957 Sakolle piirustukset suomalaisen valojuovapatruunan valmistamiseksi.

JVA 0312

Valojuovapatruuna JVA 0312 (7.62 RK VJ 313 p) on ladattu messinkihylsyyn ja siinä on käytetty S313-valojuovaluotia. Käytännössä JVA 0312 on sama kuin JVA 0313, mutta sitä ei ole pakattu hermeettisesti.

JVA 0313

Sako ja ilmeisesti myös Lapua on valmistanut 1950-luvun lopulta alkaen valojuovapatruunaa JVA 0313 (7.62 RK vj 313 p herm). Patruunassa on 8 grammaa painava S313-luoti, jonka lähtönopeus on 680 m/s. Messinkivaippaisen luodin kärjen sisällä on lyijysydän, jonka taakse on sijoitettu valomassa ja sytytysmassa, omiin kapseleihinsa. Luodin pohjalla on vielä kosteuseriste. Patruunan tunnisteena luodin kärki on valkoinen noin 7 mm matkalta tai vaihtoehtoisesti luotiin on lakattu valkoinen rengas. Luodin ja hylsyn sauma on lisäksi tiivistetty punaisella lakkauksella. Patruuna on hermeettisesti pakattu. Sakon valojuovapatruunoissa on vuodesta 1986 alkaen käytetty ruotsalaista valojuovaluotia.

Panssaripatruunat

Lapua kehitti 1980-luvulla suomalaisen panssaripatruunan, ilmeisesti ruotsalaisen panssaripatruunan pohjalta.

JVA 0331

Suomalaisen panssaripatruunan JVA 0331 (7.62 RK ps p herm) tunnisteena luodin kärki oli värjätty harmaaksi tai vaihtoehtoisesti mustaksi. Nykyisin luodin kärki värjätään siniseksi länsimaisen tavan mukaisesti.

Suomalaisissa panssaripatruunoissa on käytetty kahta panssariluotimallia, AP479 ja AP411. AP479 muistuttaa ulkoisesti S309-luotia, AP411-luodissa kovametalliydin tulee luodin vaipan kärjestä ulos noin 5 mm verran.

JVA 0333

Suomalainen panssaripatruuna JVA 0333 (7.62 RK ps p) on sama kuin JVA 0331, mutta sitä ei ole pakattu hermeettisesti.

Lyhytkantamapatruunat

Lyhytkantamapatruunoita käytetään ilmatorjuntaharjoitusradoilla. Niissä on ehyenä lentävä luoti, jonka kantama vain on taistelupatruunoita selvästi lyhyempi.

JVA 0318

Suomessa oli sodan jälkeen runsaasti italialaisia Terni-kiväärin patruunoita. Patruunan hylsyn kantaosan mitoitus on sama kuin 7.62x39 patruunassa, voitiin purettujen patruunoiden hylsyjä käyttää 7.62x39 patruunoiden hylsyjen aihioina. Näiden hylsyjen pohjalta Sako ja Lapua valmisti onttosydämisellä S-309 –luodilla varustettuna ns. lyhyenkantaman patruunoita. Näissä patruunoissa on hylsyn kantaleimat vanhat italialaiset leimat.

JVA 0333

JVA 0333 (7.62 RK mvl lkp mvh) on muoviluotinen ja muovihylsyinen lyhytkantamapatruuna. Patruunan muoviosat ovat väriltään siniset. Muoviluoti on tarkka noin 50 metriin asti. Sako tilasi näitä patruunoita vuonna 1977 norjalaiselta Bakelitt-Fabriken tehtaalta 100 000 kpl. JVA 0333 koodia on käytetty vuodesta 1996 alkaen panssaripatruunan ampumatarvikenumerona.

JVA 0334

JVA 0334 (7.62 RK mvl mvh) patruunassa hylsyn kanta on valettua sinkkiseosta, muun osan ollessa valkoista muovia. Tämän lyhytkantamapatruunan muoviosat on valmistanut Perlos, sinkkikannat Wärtsilä tai Okutool. Sako on toiminut patruunoiden lataajana. Luodin lähtönopeus on noin 400 m/s.

JVA 0335

JVA 0335 (7.62 RK pl msv lkp) lyhytkantamapatruunan luoti on kaksiosainen. Luodin kärki on valkoiseksi maalattua puuta ja peräosa messinkiä, jonka sisään luodin puuosa kiinnittyy.

JVA 0329

JVA 0329 on taistelupatruunan näköinen lyhytkantamapatruuna, mutta sen S361-luodissa on alumiinisydän. Luoti on taistelupatruunan luotia kevyempi ja sen tunnistaa niippausuran yläpuolella olevasta pystyurituksesta. Luodin lähtönopeus on 820 m/s.

Korkeapainepatruunat (Koeammuntapatruunat)

Korkeapainepatruunoita käytetään aseen testaamiseen, vain jos aseen paineenalaisia osia on vaihdettu tai korjattu. Sako ja Lapua ovat ladanneet näitä patruunoita venäläiseen teräshylsyyn asetehtaiden ja asevarikkojen käyttöön. Korkeapainepatruunan maksimipaine on luokkaa 350–360 MPa, kun tavallisen taistelupatruunan vastaava paine on hieman alle 300 MPa.

JVA 0314

Sako ja Lapua ovat valmistaneet messinkihylsyyn ladattuna JVA 0314 (7.62 RK kp S 330 p) korkeapainepatruunaa. Patruunan tunnisteena hylsyn kantaan on lakattu punainen risti tai vaihtoehtoisesti koko kanta on lakattu punaiseksi.

JVA 0322

Sako ja Lapua ovat valmistaneet venäläiseen teräshylsyyn ladattuna JVA 0314 (7.62 RK kp S 330 p th) korkeapainepatruunaa. Patruunan tunnisteena hylsyn kantaan on lakattu punainen risti tai vaihtoehtoisesti koko kanta on lakattu punaiseksi.

Paukkupatruunat

Paukkupatruunoita on rakenteellisesti kahta päämallia, helposti hajoavalla luodilla varustettuja ja luodittomia. Luodillisissa paukkupatruunoissa luoti on yleensä valmistettu puusta tai bakeliitista, joka murskautuu aseen sysäyksenvahvistimessa. Luodittomissa paukkupatruunoissa on joko metallista tai muovista valmistettu pidennetty hylsy, jonka pää on stuukattu kiinni.

JVA 0319

JVA 0319 (7.62 l kiv pa p Th) on paukkupatruuna, joka on valmistettu vanhaan italialaiseen ns. Ternihylsyyn. Patruuna on malliltaan luoditon.

JVA 0325

JVA 0325 (7.62 RK pl papp) on sinisellä puuluodilla varustettu paukkupatruuna. Luoti on ontto ja valmistettu joko koivusta tai haavasta. Lapua valmisti näitä patruunoita ainakin vuosina 1975-1984 PT-kantaleimalla varustettuna. Myös Sako on valmistanut näitä patruunoita 1960–80 –luvuilla.

Paukkupatruuna, Valtion Patruunatehdas (VPT)

JVA 0332

JVA 0332 (7.62 RK mv pap) on muovinen paukkupatruuna, jossa on metalli kanta ja loppu osa joko keltaista tai vihreää muovia. Metalli kanta on valmistettu alumiinista, sinkistä tai messingistä. Muoviosia on valmistanut norjalainen Plamil As. Lapua on valmistanut näitä patruunoita myös punaisella ja valkoisella muoviosalla. Sakon valmistamissa patruunoissa oli vielä vuonna 1975 keltainen muoviosa ja vuosina 1976–1977 vihreä.

Muovinen paukkupatruuna (Suomi)
Muovinen paukkupatruuna, kanta alumiinia (Suomi)
Muovinen paukkupatruuna, kanta alumiinia (Suomi/Norja)
Muovinen paukkupatruuna (Valtion Patruunatehdas 1960)

Latausharjoituspatruunat

JVA 0330

JVA 0330 (7.62 lathap) on latausharjoituspatruuna, jonka valmistuksessa on käytetty joko suomalaista messinkihylsyä tai venäläistä teräshylsyä. Hylsyn seinämiin on painettu neljä pitkittäissuuntaista uraa, tunnistamisen helpottamiseksi. Yleensä hylsyt ovat kromipinnoitettuja.

Latausharjoituspatruuna, (hylsy Tula 1959)

Siviilikäyttöön S405

Lapua valmistaa S405 FMJ-luodilla varustettuja patruunoita lähinnä siviilikäyttöön. Luodin lähtönopeus on latauksesta riippuen 695–717 m/s. Yksityishenkilöt ampuvat näitä patruunoita yleensä Valmet puoliautomaattikivääreillä ja erilaisilla AK-47 puoliautomaatti variaatioilla.

Ylijäämäpatruunat

Ylijäämäpatruunoilla tarkoitetaan yleensä jonkin suuren asetehtaan halpamerkillä valmistettuja patruunoita tai kun jonkin maan asevoimat haluaa päästä eroon vanhentumassa olevista patruunoistaan. Esimerkiksi saksalainen Leader on tunnettu edullisista patruunoistaan, mutta he eivät itse lataa niitä, vaan teetättävät ne suurilla patruunatehtailla tai käyttävät ns. poistoeriä. Yleensä halpapatruunat on pakattu suurina erinä, esim. 250 patruunan pahvilaatikoihin. Tällaisissa patruunoissa on yleensä säästö syistä luodin vaippa ja hylsy valmistettu raudasta. Käytettäessä tällaisia patruunoita on hyvä jos aseen piipun sisäpinta on kovakromattu.

Kiinalainen Norinco

Kiinassa Norinco (China North Industries Corporation) valmistaa 7.62x39 patruunoita oman maan armeijan käyttöön, mutta myös ulkomaan vientiin. Allaolevassa kuvassa on Norincon valmistama ja saksalaisen Norconia Jagd-Sport GmbH Euroopan markkinoille tuoma patruuna. Patruunan hylsy on valmistettu teräksestä, eikä sitä voi uudelleen ladata. Patruunassa on Berdan-tyyppinen nalli ja luodin sydän on lyijyä.

Norinco 7.62x39 patruuna
Norinco 7.62x39 patruunalaatikko

Barnes TSX-BT luodit

Yhdysvaltalainen Barnes on valmistanut 7.39x39 TSX-luoteja täyskuparista. Luodin kärjessä reikä, jonka ansioista luoti avautuu sienen muotoon osuessaan elävään kudokseen. Kupariluodin läpäisy on normaalia lyijy-luotia parempi ja HP-kärjen ansiosta se luovuttaa hyvin osumaenergian kohteeseen.

Kantaleimoja

7.62x39 kaliiperisia patruunoita on valmistettu yli neljässäkymmenessä maassa, sadoissa eri tehtaista vuosikymmenien ajan, joten myös patruunoiden kantaleimojen kirjo on melkoinen. Alla olevissa listoissa on joitakin näistä kantaleimoista.

  Leima Valmistaja Vuosi
- rNeuvostoliitto1952
- ANeuvostoliitto1953
- ENeuvostoliitto1954
- иNeuvostoliitto1955
- KNeuvostoliitto1956

Kantaleimat kirjaimin

  Leima Tehdas Kaupunki/Valtio Vuosi
- BSC - Eqypti -
- bxn Sellier & Bellot Tsekki -
- CBC CBC / Magtech Brasilia -
- CNIC - Kiina -
- CWS - Kuuba -
- FAME - Peru -
- FC - Yhdysvallat -
- FN Fabrique Nationale Portuqali -
- FNM - Kiina -
- HP - Itävalta -
- IMI IMI Israel -
- LAPUA Lapuan Patruunatehdas Suomi 1986-2015
- LC 71 - Yhdysvallat -
- LSC - Itä-Saksa -
- MFS - Unkari -
- MIDWAY Midway Yhdysvallat -
- MRP CBC / Magtech Brasilia -
- NORMA Norma Ruotsi -
- NWM Nederlandschewapen & Munitiefabriek Hollanti 1959
- PT Valtion Patruunatehdas Suomi 1975-1984
- R-P Remington Yhdysvallat -
- RPR - Romania -
- SAKO Sako oy Suomi -
- S&B Sellier & Bellot Tsekki -
- SO Sako oy Suomi 1965-1992
- VPT Valtion Patruunatehdas ( Lapua) Suomi 1964-1985
- WCC - Yhdysvallat -
- WINCHESTER Winchester Olin Yhdysvallat  
- Wolf Tulan patruunatehdas Venäjä  

Kantaleimat numeroin

  Leima Tehdas Kaupunki/Valtio Vuosi
- 01 71 - Länsi-Saksa -
- 3 Uljanovskin patruunatehdas Uljanovsk -
- 04 - Itä-Saksa 1962-1988
- 05 - Itä-Saksa 1962-1988
- 10 - Bulgaria 1957-1994
- 12 - Etelä-Afrikka 1987-1988
- 13 Pretorian Metal Pressing ltd Etelä-Afrikka -
- 17 Barnaul patruunatehdas Barnaul 1942 -
- 21 - Puola 1957-1982
- 2 - Unkari -
- 27 - Egypti 1959-1990
- 31 - Kiina -
- 51 - Kiina -
- 60 Luganskin tehdas Frunze (Kirgisia) -
- 61 - Kiina -
- 71 - Kiina -
- 81 - Kiina -
- 93 - Pohjois-Korea 1974-1985
- 101 - Kiina -
- 111 - Kiina -
- 121 - Kiina -
- 131 - Kiina -
- 141 - Kiina -
- 201 - Kiina -
- 243 - Puola 1957-1982
- 270 Valtion patruunatehdas Lugansk -
- 301 - Kiina -
- 311 - Kiina -
- 321 - Kiina -
- 341 - Kiina -
- 351 - Kiina -
- 391 - Kiina -
- 501 - Kiina -
- 539 Tulan patruunatehdas Tula 1949-
- 601 - Kiina -
- 651 - Kiina -
- 661 - Kiina -
- 671 - Kiina -
- 711 Valtion patruunatehdas Podolsk 1949-
- 811 - Kiina -
- 921 - Kiina -
- 946 - Kiina -
- 948 - Kiina -
- 964 - Kiina -
- 6201 - Kiina -
- 9121 - Kiina -
- 9141 - Kiina -

Valmistajien ilmoittamia tietoja

  Luoti Koodi Nopeus (m/s) Energia (J)
  (paino/tyyppi) 0 m 100 m 200 m 300 m 0 m 100 m
- Sako Speedhead, 8.0 g 117A 715 632 555 487 2 045 -
- Sako Gamehead, 8.0 g 134A 715 632 555 487 2 045 -
- Lapua, 8.0 g FMJ S405 715 610 511 422 2 045 1 487
- Sellier & Bellot, 8.0 g FMJ V332242 738 633 543 466 2 179 1 603
- Sellier & Bellot, 8.0 g SP V332252 743 621 519 434 2 208 1 543

Lähdeluettelo

  • Sako tuotekuvasto 2011
  • Guns & Ammo, Ammunition for the Avtomat Kalashnikov, Peter G. Kokalis
  • Rynnäkkökiväärin käsikirja, Puolustusvoimien taisteluvälineosasto, 1985
  • Ase-lehti 2/1988, 7.62x39 sopii itselataajalle, Ilkka Juutilainen
  • Ase-lehti 6/2008, Edullista ylijäämää, J. Malinen
  • Messinkihylsyisten keskisytytyspatruunoiden jälleenlataus, Esa Paananen, 2002
  • Sellier & Bellot, url: http://www.sellier-bellot.cz, 25.10.2012
  • International Ammunition Association, Inc., url: http://www.cartridgecollectors.org
  • AK-47.net, url: http://www.ak-47.net, 28.11.2013
  • Arma Fennica 9 – Patruunat ja kaliiperit 1, Harri Hyytinen

★ 3.1.2011 (✪ 11.6.2023)

Waffenlager.net - Copyright © 2023 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.