Kolmannen valtakunnan johtajan Adolf Hitlerin henkilökohtaisella vartiokaartilla (RSD) oli käytössään
taktisella valaisimella varustettuja 7,65 mm kaliiperisia Parabellum-pistooleja (Parabellum P.08
“Nacht-Pistole”, malli DWM 1906/34). Taktisen valaisimen lisäksi aseessa käytettiin poikkeuksellisesti
valojuovapatruunoita.
Nacht-Pistole (DWM 1906/34)
Mauser ja DWM (Deutsche Waffen- und Munitionsfabriken) valmistivat kahvavarmistimella varustettuja kaupallisia
(siviilimarkkinoilla tarkoitettuja) Parabellum-pistooleja mallia 1906/34. Näitä aseita myytiin mm. Sveitsiin,
kaliiperissa 7,65 mm, piipun pituus 120 mm (4,75”). Mallimerkintä 1906/34 on sinänsä erikoinen, että sitä
käyttävät ilmeisesti vain amerikkalaiset.
Nacht-Pistolen runkona on tavallinen DWM:n valmistama 7,65 mm kaliiperinen kahvavarmistimella varustettu
Parabellum-pistooli. Aseessa on normaalia lyhyempi 100 mm (4”) pitkä piippu ja normaali kymmenen patruunan
lipas, jonka pohjakappale on valmistettu pähkinäpuusta. Teräksestä valmistettujen osien viimeistelynä on
tavalliseen tapaan sinistys. Aseen runkoon ei ole kaiverrettu varmistinvivun yläpuolelle ”GESICHERT”, eli
”varmistettu” tekstiä.
Itse taktinen valaisin kiinnitetään nopealla pikakiinnityksellä pistoolin piipun alle, niin että valaisimen
linssi on suoraan aseen piipun suun alapuolella. Valaisimen runko on valmistettu messingistä, joka on mustattu
anodisointimenetelmällä saman väriseksi kuin aseen sinistyskin. Valaisimen yhteydessä on säiliö pienelle
paristolle ja käyttökytkin.
Aseessa on normaali pähkinäpuusta valmistetut ja karhennetut kahvalevyt. Oikean puoleiseen kahvalevyyn on
tosin upotettu kaksi messinkilevyä, jotka toimivat valaisimen käyttökytkimenä. Kun aseen kahvasta otetaan
kiinni, peittää ampujan käsi molemmat lätkät ja koska paljas käsi johtaa sähköä, sulkeutuu virtapiiri ja
valaisin kytkeytyy päälle.
Asetta kannettiin mustassa nahkakotelossa, jotka oli merkitty harvinaisella D.R.G.M.-leimalla. Kotelossa
on myös leima, jossa on siipensä levittänyt kotka, kahden ristiin asetetun kiväärin yläpuolella. Kotelo
oli muodoltaan tavallisen Parabellum-pistoolin kotelo, joten valaisin poistettiin aina ennen aseen koteloon
laittoa.
Tiettävästi valaisimella varustetut Parabellum-pistoolit olivat kaikki t-sarjan sarjanumerolla. Taktinen
valaisin ei välttämättä ole lisävarusteena muotoilultaan tyylikäs, mutta käytännöllinen se on. Kuten monet
kolmannen valtakunnan toisen maailmansodan ajan keksinnöt, oli tämäkin omalta osaltaan poikkeuksellinen ja
paljon aikaansa edellä. Taktiset valaisimet alkoivat yleistyä pistooleissa vasta 1980-luvun lopulla.
SS-Begleitkommando des Führers
SS-Begleitkommando des Führers (myöh. Führerbegleitkommando, FSK), eli johtajan turvakaarti suojasi kolmannen
valtakunnan johtajan A. Hitlerin turvallisuuden niin kotimaassa, kuin matkoillakin. FBK:n turvamiehet oli
aseistettu 7,65 kaliiperisilla Walther PPK –pistooleilla.
Reichssicherheitsdienst (RSD)
Johtajan esikunnan tai vaihtoehtoisesti johtajan majoitustilojen (Führerhauptquartiere) sisällä A. Hitlerin
suojaamisesta vastasi kaksi turvallisuuspalvelun (RSD = Reichssicherheitsdienst) turvamiestä, SS-Gruppenführer
J. Rattenhuber ja SS-Sturmbannführer P. Högl. Hitlerin bunkkerin edessä seisoi aina yksi SS-Begleitkommandon
vartiomies, päivin ja öin. Lisäksi bunkkerin lähiympäristössä partioi päivin ja öin kaikkiaan kolme RSD-upseeria,
varustettuna yöpistoolilla (Nacht-Pistole).
Todennäköisiä yöpistoolin käyttäjiä ovat siis ainakin seuraavat RSD:n upseerit;
Johann Rattenhuber (1897–1957), RSD (1933–1945)
Peter Högl (1897–1945), RSD (1933–2.5.1945)
Jürgen Ziegler, RSD (–1945)
Paul Kiesel, RSD (–1945)
Nimilista muista mahdollisista käyttäjistä käsittää useita kymmeniä RSD:n upseereita, mutta sen julkaiseminen
tässä ei ole mielekästä.
Keräilyharvinaisuus
Ei ole varmuudella tiedossa montako tällaista yöpistoolia on valmistettu, mutta määrä on todennäköisesti vain
muutamia. Aseen erikoisuudesta ja pienestä valmistusmäärästä johtuen se on todellinen keräilyharvinaisuus.
Tiedossa on varmuudella kaksi aseyksilöä, joista toinen on Saksan sotamuseon kokoelmissa ja toinen myytiin
vuonna 2012 huutokaupassa Yhdysvalloissa.
Huutokauppa
Yksi aseista (sn: 1110t) huutokaupattiin vuonna 2012 Yhdysvalloissa (RIA – Rock Island Auction Company), jolloin
aseen arvoksi arvioitiin 75 000 – 150 000 $. Huutokaupassa hinta nousi ja se huutokaupattiin lopulta hintaan
184 000 $.