Venäläisissä Mosin-Nagant -kivääreissä on lukuisia eri yksityiskohtia, joiden perusteella voidaan päätellä aseen
malli ja onko ase alkuperäisessä kunnossa. Esillä oleva ase yksilö on Tulan asetehtaan valmistama, vuodelta 1936.
Aseeseen on kiinnitetty PEM-tähtäinkiikari vuodelta 1937.
1. Etutähtäin
Kiväärissä on paikoillaan Mosin-Nagant m1891-30 -kiväärille tyypillinen suojarenkaalla varustettu
etutähtäin. Tähtäimellä ei juuri ole käyttöä, koska aseeseen on kiinnitetty PEM-kiikaritähtäin.
PU-kiikari kiinnitettynä M1891-30 -kivääriin
2. Takatähtäin
Takatähtäin oikealta puolelta. Rungossa ei säätömerkintöjä.Takatähtäin vasemmalta puolelta. Rungossa ei säätömerkintöjä.Takatähtäimen tähtäintanko, säätöasteikko 1–20 (100–2000 m).
3. Takatähtäin
Suomalaisessa m/91-kiväärissä oli samanlainen takatähtäin kuin venäläisissä Mosin-Nagant
M1891-kivääreissäkin. Tähtäimen suunnitteli vuonna 1908 asesuunnittelija Konovalov.
Takatähtäin (kuvattu oikealta). Tähtäimen rungossa ei merkintöjäTakatähtäin (kuvattu vasemmalta). Tähtäinlaitteen rungossa ei merkintöjäTakatähtäin kuvattuna päältäpäin (asteikko 1-20 = 100-2000 m)
4. Siderenkaat
Aseessa on siderenkaat käsisuojuksen molemmissa päissä. Siderenkaiden tehtävä on kiinnittää piipun
päällä oleva puinen käsisuojus tukin alaosaan.
Taempi siderengas ja sen kiinnike (kuvattu oikealta)
5. Hihnalenkit
Aseessa on kaksi kantohihnan läpivientiaukkoa, kantohihnan kiinnitystä varten.
Kantohihnan kiinnityslenkin läpivientiaukko (oikealta ja vasemmalta)Kantohihnan kiinnityslenkin läpivientiaukko oikealta ja vasemmalta
6. Muita yksityiskohtia
Käännetty lukkokampi
Tarkka-ampujakiväärissä m30-II lukon kampi ei ole suora, kuten avotähtäimillä varustetuissa
jalkaväenkivääreissä. Tarkka-ampujaversiossa kampi on taivutettu alaspäin, jotta se sopii toimimaan
kiikaritähtäimen ollessa kiinnitettynä patruunapesän päälle ruuvattuun kiikarijalkaan.