Labradar on kanadalaisen LabRadar yhtiön vuonna 2015 kehittämä, doppler periaatteella toimiva luodinnopeustutka tai toisin sanoen luodinnopeusmittari. Labradar luodinnopeustutkan suorituskyky, verrattuna muihin nopeustutkiin on kuluttajatason laitteissa tarkkuutensa puolesta huippu luokkaa. Luodinnopeustutka on erittäin hyvä apuväline, varsinkin patruunoiden jälleen lataajille.
Ase asetetaan tukevasti ampuma-alustalle ja suunnataan maalitauluun. Labradar luodinnopeustutka sijoitetaan kunnolla tuettuna (esim. Tripod avulla) aseen jommallekummalle sivulle, noin 30-40 cm päähän aseen piipusta. Laite suunnataan ampumalinjan suuntaisesti maalitauluun, laitteen yläreunassa olevan pienen tähtäinuran avulla. Jos käytetään pieni -tai suurikaliiperista asetta, tai jos aseessa on kiinni suujarru tai äänenvaimennin, tulee käyttää tapauskohtaista laitteen sijoittamista, käyttöohjeen mukaisesti.
Labradar luotitutkaan kytketään virrat päälle ja tehdään tarvittavat ennakkoasetukset; valitaan aseen tyyppi (kivääri, pistooli, jousiase), etäisyys aseesta ja mittayksikkö valinta (nopeudelle, etäisyydelle ja luodin painolle). Asetuksissa myös valitaan luotitutkan käyttämä lähetystaajuus 24.080 – 24.168 GHz (8Mhz kanava hypyin, 12 vaihtoehtoa). Eri taajuuksien valinta mahdollistaa useiden Labradar luotitutkien käytön samalla ampumaradalla, häiriöittä.
Lisäksi valitaan ampumamatka, luotitutkan käyttämä lähetysteho (TX Power, Euroopassa vain yksi vaihtoehto), liipaisutapa (Trigger = mikrofoniliipaisu ja doppler = tutka) ja liipaisuherkkyys (Trigger level).
Tämän jälkeen laite aktivoidaan ”päälle” eli laitetaan mittaamaan ja aloitetaan ampuminen, jolloin laite rekisteröin luodin lentoradan ja siihen liittyvät tiedot muistiin.
Käynnistetty Labradar mittaa koko ajan suunnattuun suuntaansa, eikä se ole riippuvainen päivän valon määrästä kuten valokennotekniikalla toimivat, ns. päivänvalomittarit. Samalla riskiä ampua itse mittaria, ei käytännössä ole, mikäli mittari on sijoitettu oikein. Magneettikentän muutoksiin perustuvat mittarit, vaativat sen että aseen piippuun kiinnitetään magneettianturi. Tämä kuitenkin vaikuttaa piipun värähtelyyn ja muuttaa aseen osumapistettä.
Mittaustuloksesta selviää luodin todellinen lentorata. Laite tallentaa mm. seuraavia tietoja; luodin nopeus (m/s) mittatarkkuudella 0.1 %, ammuttujen laukausten lukumäärä, vakio poikkeama, keskiarvo, hajonta ja lämpötila. Mitatut tiedot voidaan siirtää tietokoneelle CSV-formaatissa olevaan tiedostoon.
Käytännön maksimi mittausetäisyys on sidonnainen projektiilin (luodin) halkaisijaan seuraavasti; Ø 5.56 mm ~ 55 metriä, Ø 7.62 mm ~ 91 metriä ja Ø 9mm ~ 119 metriä. Eurooppaan myydyissä malleissa on valitettavasti lainsäädännön vuoksi käytössä vain matalin tehoasetus (TX Power: LOW). Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Uudessa Seelannissa on lisäksi käytössä tehokkaampi HIGH-asetus.
Doppler tutkan toiminta perustuu Christian Dopplerin vuonna 1842 havaitsemaan Doppler-ilmiöön, jossa aaltoliikkeen taajuudessa, vaiheessa tai aallonpituudessa tapahtuvaan muutokseen, joka johtuu aaltojen lähteen ja havaitsijan liikkeestä toisiinsa nähden.
Doppler tutka lähettää jatkuvaa mikroaaltosignaalia ja vastaanottaa kohteesta takaisin heijastuvan signaalin. Vastaanotetusta signaalista lasketaan Doppler-siirtymä, vertaamalla lähetetyn ja vastaanotetun signaalin taajuuseroa. Doppler toimintaperiaatteen vuoksi, tutka voi mitata vain tutkasta loittonevia nopeuksia, eli etäisyyssuuntaisen nopeuskomponentin
Labradar tallentaa ammutun luodin lentoratatiedot SD-muistikortille (100 sarjaa ja max. 9999 laukausta). Muistikortti tulee alustaa (formatoida) FAT32-formaattiin ja kirjoitussuoja ei saa olla päällä. Jos muistikortti ei ole yhteensopiva laitteen kanssa, välkkyy laitteessa sininen Led-valo.
Labradar luodinnopeustutka toimii kuudella AA-kokoisella alkaliparistolla, tai vaihtoehtoisesti vastaavan kokoisilla ladattavilla paristoakuilla. Laitetta voi lisäksi käyttää USB-porttiin kytketyllä, 5V ulostulolla varustetulla ulkoisella maastoakulla.
Labradar voidaan kiinnittää laitteen pohjassa olevan normaalin kamerakierteen avulla tavalliseen kolmijalkatukeen (Tripod). Tai erikseen hankittavaa pöytäjalustaan.
Labradar luotitutkalle on olemassa myös mobiilisovellus Apple ja Android pohjaisille mobiililaitteille. Sovelluksen avulla Labradar laitetta voi siis ohjata Bluetooth-yhteyden avulla puhelimen tai vaihtoehtoisesti tabletin kautta. Huom! käytettäessä Bluetooth-yhteyttä, laitetta ei tule ”parittaa” mobiililaitteen kanssa, kuten yleisimpien Bluetooth-laitteiden kanssa.
Mobiilisovelluksella voi asettaa luotitutkan asetukset, vaihtaa ammuttavaa sarjaa, tutkia saatuja tuloksia ja aktivoida tutkan lähetys päälle ja pois. Lisäksi kannattaa varmistaa, että Labradar käyttää viimeisintä valmistajan toimittamaa laiteohjelmistoa (Firmware). Tammikuussa 2019 viimeisin saatavilla oleva Firmware versio oli FW-A: 1.2.4 ja FW-B: 1.0.0.
Labradar luotitutkalla mitattuja tuloksia voi katsella itse laitteen näytöllä, siihen Bluetooth-yhteydellä kytketyllä mobiililaitteella tai USB-kaapelilla yhdistetyllä tietokoneella. Tietokoneella tulokset löytyvät laitteeseen asetetulta SD-muistikortilta ja itse tulokset on tallennettu CSV-formaatissa olevaan tiedostoon, jota voi katsella esimerkiksi Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla.
Labradar luodinnopeustutkaa testattiin ampumaradalla 16.1.2019. Laite toimi asetusten laittamisen jälkeen toivotulla tavalla. Testin aikana havaittiin että kun aseessa käytetään äänenvaimenninta, korostuu Labradar laitteen sijoittamisen tarkkuus, suhteessa ampuma-aseen piippuun. Testaushetkellä oli 7-11 astetta pakkasta ja heikko lumisade, mutta tämä ei laitteen toimintaa haitannut.
★ 12.1.2019 (✪ 31.1.2019)
FI 
EN