7.62x25 Tokarev

Yleistä

Neuvostoliitossa aloitettiin jo 1920-luvun alkupuolella suunnittelutyö, jonka tarkoituksena oli saada Nagant-revolverin korvaajaksi automaattipistooli. Eri vaiheiden jälkeen päätettiin uuden pistoolin kaliiperiksi 7.62x25 Tokarev, joka on neuvostoliittolainen versio saksalaisesta 7.63x25 Mauser patruunasta. Venäläisen patruunan luodin halkaisija oli 7,62 mm, eli sama kuin Mosin-Nagant palveluskivääreissäkin. Suurin ero saksalaisen Mauser-patruunaan nähden oli suurempi ruutilataus.

7.62x25 Tokarev -patruunoissa käytettiin lyijysydämistä P-luotia, joka painoi 5,55 grammaa. Luodin pituus oli 14 mm ja se oli pisteniipattu kiinni hylsynkaulaan. Hylsyn pohjaan oli sijoitettu 5 mm Berdan-nalli. Ruutipanos oli 0,53 grammaa P-45 -putkiruutia. Tällä latauksella luodin lähtönopeus (Vo) oli noin 450 m/s.

Uusi patruuna hyväksyttiin Neuvostoliitossa palveluskäyttöön vuonna 1930. Venäläiset käyttivät patruunaa Tokarev TT-30 ja TT-33 palveluspistooleissa, sekä konepistooleissa PPD-40, PPSh-41 ja PPS-43.

Luodit

Suurin osa vuosina 1931–1945 valmistetuista 7.62x25 Tokarev -patruunoista oli varustettu P-luodilla. Vuodesta 1943 alkaen 7.65x25 Tokarev patruunoita on valmistettu myös PT-valojuovaversiona, P41-panssarisytytysluodilla ja lyijyn säästämiseksi PS-terässydänluodeilla varustettuina.

P-luoti

P-luoti (P=Pistol) oli tarkoitettu pistoolinpatruunoiden luodiksi. Luodin pituus oli 14,0 mm ja paino 5,55 grammaa.

PS-luoti

Venäläiset kehittivät lyijyä säästääkseen myös PS-terässydänluodin. Luodin paino oli noin 5,5 grammaa ja pituus 16,2 mm. Luodissa oli karkaistusta teräksestä valmistettu sydän.

P41-luoti

Toisen maailmansodan aikana venäläiset kehittivät P41-panssarisytytysluodin, konepistooli käyttöön. Luodin pituus oli 16,8 mm ja paino 4,5 grammaa. Luodin kärjessä, oli sydämen ja vaipan väliin sijoitettu sytytysmassa. Luodin kärki värjättiin mustalla lakalla ja sen alle tuli punaisella lakalla tehty rengas.

PT-luoti

Venäläiset kehittivät toisen maailmansodan aikana PT-valojuovaluodin. Valojuovaluodin pituus oli 16,5 mm ja paino 5,4 grammaa. Luodin kärki oli lakattu vihreäksi.

Neuvostoliittolaiset patruunatehtaat

Neuvostoliitossa 7.62x25 Tokarev -patruunaa valmistettiin vuosina 1931–1945 useissa eri patruunatehtaissa. Tuotanto aloitettiin ilmeisesti Tulan patruunatehtaalla. Patruunat valmistettiin alkuun ilman kantaleimoja. Kantaleimat otettiin käyttöön vasta vuonna 1942, ilmeisesti viallisten patruunaerien alkuperän selvittämiseksi.

Läpäisykyky

Patruuna omaa erinomaisen läpäisykyvyn. Se läpäisee lyhyiltä etäisyyksiltä helposti luotiliivit (luokka I, II ja IIA) sekä Kevlar-kypärät. Tällaisista Kevlar-kypäröistä voisi mainita amerikkalaisen yleiskäyttöisen PASGT (Personnel Armor System Ground Troops Helmet) -kypärän, joka ulkoisesti muistuttaa saksalaista toisen maailmansodan kypärää m/42.

Nykypäivänä

Nykyään patruunaa valmistavat Venäjän ja Kiinan lisäksi italialainen Fiocchi ja tšekkiläinen Sellier & Bellot. Entisissä Varsovanliiton maissa valmistetut patruunat on pääsääntöisesti valmistettu teräshylsyyn ja niihin on laitettu Berdan-nalli. Nämä patruunat on yleensä varustettu suhteellisen kovalla latauksella.

Tokarev patruunan luoteja valmistaa vielä ainakin Sierra (5,5 g JHP ja FMJ), sekä Hornady 5,8 g HP/XTP luotia (Erva). Patruunalla on useita eri nimityksiä; 7.62x25 Tokarev, 7.62mm Tokarev, 7.62x25 TT, .30 Tokarev, 7.62 Russian ja 7.62 TT.

Valmistajien ilmoittamia tietoja