Kiikaritähtäin tulee aseeseen paikalleen asentamisen jälkeen ns. raaka kohdistaa. Tämä on suositeltavaa tehdä
kollimaattorin tai laserkohdistuslaitteen avulla. Raakakohdistuksen voi toki tehdä katsomalla piipun läpi, tähdäten
tiettyyn pisteeseen ja siirtämällä kiikarin ristikkoa niin, että se osoittaa samaan pisteeseen kuin piippu. Jos
raakakohdistus on tehty oikein, pitäisi ensimmäisen laukauksen olla taulussa.
Kohdistuslaukaukset kannattaa ampua tukevalta ampumapöydältä, käyttäen ampumatukea, johon aseen voi
kunnolla tukea. Ase tulee tukea ampumatukeen jokaisen laukauksen aikana täsmälleen samalla tavalla.
Myös maalitaulun tulee olla riittävän suuri ja selkeä tähtäyskuvioltaan. Paras vaihtoehto tähän on aseen
kohdistamiseen tarkoitettu kohdistustaulu (taulumalleja on useita erilaisia). Kohdistuslaukaukset voi myös
ampua laukauksittain eri tauluihin tai saman taulun tähtäyspisteisiin (kohdistustauluissa on yleensä useita
tähtäyspisteitä), jolloin voidaan helposti varmistaa osumapisteen liikkuminen laukauksittain.
Kiikaritähtäimen kohdistus kannattaa tehdä ns. hyvällä säällä, vesisade ja kova tuuli vaikuttavat luodin
lentorataan ja tekevät kohdistamisesta vaikeaa.
Ase Caldwell-ampumatuella ja oikealla kiväärin kohdistustaulu.
Ota tukeva ampuma-asento. Silmän tulee olla suorassa linjassa kiikarin kanssa, niin ettei linssin
reunoille jää varjoja. Silmän etäisyyden tulee olla sopiva ja otteen aseesta riittävän tiukka, ettei
kiikari iske ampujaa silmäkulmaan, aseen rekyylin voimasta. Kun valmistelut on tehty, ammutaan kolme,
hyvin tähdättyä kohdistuslaukausta.
Aseen piipun lämpeneminen ammunnan kuluessa vaikuttaa jonkin verran osumapisteeseen, joten on hyvä antaa
piipun hieman jäähtyä laukausten välillä. Lämpeneminen aiheuttaa osumapisteen muuttumista, varsinkin
yhdistelmäaseissa, joissa luotipiippu on juotettu kiinni haulipiippuihin.
3. Iskemäkeskeispisteen tulkinta
Kolmen kohdistuslaukauksen jälkeen selvitetään osumien iskemäkeskeispiste. Kiikarin säätäminen suoritetaan
juurikin iskemäkeskeispisteen mukaan, suhteessa taulun keskipisteeseen.
Vasemmassa taulussa on kolme kohdistuslaukauksen osumaa kello 11 suunnassa (kasan hajonta 11 mm).
Punainen rasti kuvaa osumien iskemäkeskeispistettä.
Oikeanpuoleisessa taulussa on esitetty iskemäkeskeispisteen poikkeama taulun keskipisteestä. Iskemäkeskeispiste
on 10 mm vasemmalla ja 40 mm ylhäällä taulun keskipisteestä.
4. Kiikaritähtäimen säätäminen
Jos ensimmäisten kohdistuslaukausten iskemäkeskeispiste ei ole keskellä taulua, joka on jopa todennäköistä,
tulee tähtäinristikkoa siirtää säätönuppeja kääntämällä, osuman suuntaan osumapoikkeaman verran.
Kohdistusta suorittavan henkilön tulee tietää tähtäinkohtaisesti paljonko, yksi naksahdus on maalissa.
Zeiss Victory -sarjan tähtäinkiikareissa 1 ”click” eli säätönaksaus on 1 cm, 100 metrin päässä.
korkeus säätö 4 ”click”, H-kirjaimen nuolen vastapäiväiseen suuntaan
Jos seuraavat osumat ovat keskellä taulua, on asia kunnossa, mutta jos ei, toistetaan edellinen toimenpide
niin kauan, että osumakeskeispiste on keskellä.
osuma vasemmalla -> käännä säätöä R-kirjaimen suuntaan, eli osumapisteen säätö oikealle
osuma oikealla -> käännä säätöä R-kirjaimen vastapäiväiseen suuntaan, eli osumapisteen säätö vasemmalle
Huom!
Jos kaikesta huolimatta kohdistaminen ei onnistu eli osumat eivät osu toivottuun kohtaan, voi vika olla seuraavissa
asioissa.
Kiikaritähtäimen kiinnitys
Kannattaa varmistua, että kiikarin kiinnitys on oikeaoppinen. Kiikarijalkojen ruuvit tulee olla kiinni. Jos kiikarin
runkoputken ympäri tulevien kiinnitysrenkaiden ruuvit on väännetty liian tiukalle, voi kiikari vahingoittua ja jopa
tehdä sen toimintakyvyttömäksi. Kiinnityskiskolla varustetuissa kiikareissa ei tätä ongelmaa ole.
Halvat kiikarit
Joissakin halvoissa kiikaritähtäimissä säädöt eivät välttämättä toimi kuten pitäisi. Yksi naksaus oikealle ei
olekaan sitä mitä pitäisi (esim. 1 cm), vaan jotain muuta. Myös säädöt voivat ns. liukua, eli ne eivät
aseen rekyylistä johtuen pysy paikoillaan.
Tähtääminen (parallaksivirhe)
Ampujan silmän paikka suhteessa kiikarin linssiin tulisi olla jokaisen laukauksen aikana sama, muutoin
syntyy parallaksivirhettä. Jos kiikarin linssin reunoilla näkyy varjoja, syntyy parallaksivirhettä ja
voi olla varma ettei osu. Kiikarin koko linssin tulee näkyä kokonaisuudessaan kirkkaana. Useissa
laadukkaissa kiikaritähtäimissä parallaksin säätö on mahdollinen kaikille etäisyyksille,
etäisyysasteikolla varustetulla säätökiertimellä, joka on sijoitettu objektiiviin.
Esimerkki parallaksivirheestä. Kuvassa ampujan silmä ei ole keskellä tähtäimen okulaaria
(hieman sivussa oikealla), joten oikealle reunalle muodostuu varjo. Muutos tähtäyskulmassa
aiheuttaa parallaksivirheen, vaikka tähtäinristikko onkin keskellä taulua, on osuma hieman
sivussa oikealla (punainen piste kuvaa osumaa).
Sääolosuhteet
Sääolosuhteet voivat vaikuttaa osumiin paljonkin. Esimerkiksi voimakas puuskittainen sivutuuli, silmiin paistava
aurinko ja vesisade voivat tehdä aseen kohdistamisesta hyvin mielenkiintoisen projektin.
Sopiva ampumatarvike
Käytetyn ampumatarvikkeen tasalaatuisuus ja sopivuus kyseiselle aseyksilölle on myös merkittävä tekijä.
Joku toinen ampumatarvike voi toimia paremmin kuin toinen. Vaikuttavia tekijöitä on todella paljon (esim.
luodin lähtönopeus suhteessa aseen rihlannousuun, luodin paino ja ballistinen kerroin yms.).
Laukaisu
Laukaisun merkitystä ei voi koskaan vähätellä. Tasainen puristava laukaus, on se mitä haetaan, ei epämääräinen
nykäisy, jolloin ase tärähtää laukaisuhetkellä, vaikuttaen voimakkaasti osumaan. Joissakin aseissa voi olla todella
jäykkä laukaisu, mikä ei todellakaan helpota tasaisen ja puristavan laukauksen suorittamista.
FI 
EN
