×

MENU

Pistoolit (1890–1945) Pistoolit (1946–2023) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–1999 Kiväärit (2000–2023 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2023) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2023) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet Muut varusteet Metsästysperinteet
Updates Sitemap Cookie Policy
WAFFENLAGER.NET
Firearms Website
  FI     EN

Äänenvaimentimet


Yleistä

Äänenvaimennin on ampuma-aseen lisälaite, joka pienentää ampumatilanteessa syntyvien ruutikaasujen virtauksen aiheuttamaa melua. Laukauksesta syntyvän äänen pienentymisen lisäksi, äänenvaimennin pienentää aseen rekyyliä ja yleensä parantaa myös osumatarkkuutta.

Sotilaskäytössä äänenvaimentimen tarkoitus on yleensä salata ampumapaikan sijainti. Siviilikäytössä tarkoituksena on suojata ampujaa ja muita paikallaolijoita kuulovaurioilta, sekä pienentää meluhaittoja. Äänenvaimentimen käyttö metsästyksessä hyväksyttiin Suomessa uudelleen vuonna 1993, ollen aiemmin jostain syystä kielletty.

Äänenvaimentimen hyödyt

Äänenvaimentimen tarkoitus on laskea laukauksesta aiheutuvan äänenpainetason ampujan korvan kohdalta mitattuna selkeästi alle 140 dB raja-arvon, jota yleisesti pidetään impulssimelun kuulovauriorajana. Alentunut äänenpainetaso pienentää merkittävästi ampujan riskiä saada kuulovaurio, sekä vähentää oleellisesti ympäristölle aiheutuvaa melua. Äänenvaimentimen hyvänä puolena voisi myös pitää hämärässä näkemistä heikentävän suuliekin häviämistä lähes kokonaan.

Äänenvaimennin pienentää myös aseen rekyyliä, vaimennin mallista riippuen noin 15–30%. Rekyylin pienentyminen sekä aseen piipun värähtelyn muuttuminen vaikuttavat niin, että osumakeskeispiste voi hieman siirtyä, verrattuna ilman vaimenninta ammuttuun kasaan. Vaimentimen käyttö parantaa yleensä luodin vakautumista ja parantaa siten yleensä aseen osumatarkkuutta, joissakin tapauksissa jopa 40–50%.

Äänenvoimakkuus ja sen vaimennus

Ääni on väliaineessa liikkuvaa, tietyn keskipaineen ympärillä tapahtuvaa paineen vaihtelua, jonka ihmiskorva pystyy kuulemaan. Äänen nopeuteen vaikuttavia tekijöitä on useita, mutta tärkeimmät niistä ovat väliaine ja lämpötila. Ilmassa äänennopeus on noin 340 m/s, riippuen lämpötilasta. Äänen värähtelytaajuutta kuvataan yksiköllä Hertsi (Hz.). Käytännössä ääni on sekoitus eri taajuuksia, joiden määrä on todella suuri.

Akustiikassa äänenvoimakkuuden yksikkönä käytetään mittayksikköä desibeli (dB). Desibeli on dimensioton yksikkö, joka vertaa tehosuureita logaritmisella asteikolla. Mittayksikön avulla voidaan siis ilmoittaa desibeleinä kuinka suuri jokin äänenvoimakkuus on verrattuna toiseen mitattuun voimakkuuteen.

Desibeli asteikon nolla desibeliä (0 dB) on määritetty ihmisen kuulokynnyksen mukaan, joka käytännössä on 20 μPa äänenpaine, 1000 Hz taajuudella. Tämä tarkoittaa noin kahden kiloin painoa neliökilometrillä, mitä kansanomaisesti verrataan hyttysen ääneen kolmen metrin päässä korvasta.

Äänenpainetason määritelmän (MIL-STD-1474) mukaan, SPL (Sound Pressure Level) = 20 lg x (mitattu teho / vertailuteho). Kaavassa vertailutehon arvo on kuulemisen alarajana pidetty paine 20 μPa. Äänenpainetasossa jokainen 6 dB:n nousu tarkoittaa äänenpainetason kaksinkertaistumista.

Käytännössä ihmisen korva kuulee äänen voimakkuuden kaksinkertaistuvan, kun äänen voimakkuus lisääntyy noin 10 dB. Ihmisen kuuloalue on noin 20–20000 Hz ja korva on herkin taajuusalueella 2000–5000 Hz. Korvan herkkyys on siis erilainen eri taajuuksilla ja sen herkkyyttä kuvataan Munson-Fletcherin kuulokäyrällä.

Desibeliasteikko

  • 0 dB, kuulokynnys
  • 10 dB, puiden lehtien havina
  • 20 dB, tyhjän studion taustakohina
  • 40 dB, konserttisalin hiljaisin pianissimo
  • 50 dB, hiljainen keskustelu
  • 70 dB, kovaääninen keskustelu
  • 80–85 dB, yleinen meluraja
  • 120–130 dB, korvan kipuraja
  • yli 130 dB, kuulolle vaarallinen melu

Ampumamelu

Ampumamelu on luonteeltaan iskumaista impulssimelua, jonka paineaallon kesto on noin 0,3 millisekuntia ja äänen taajuus vaihtelee välillä 250–4000 Hz. Alla olevassa listassa laukaisumelun voimakkuutta on mitattu ampujan korvan kohdalla.

  • 120 dB, ilmakivääri
  • 131–132 dB, pienoiskivääri
  • 147–148 dB, pienoispistooli
  • 151–156 dB, haulikot
  • 153 dB, pistooli (9x19 Pb)
  • 156 dB, kivääri (.308 Win)

Jos aseessa käytetään suujarrua, voi laukauksesta aiheutuvan melun voimakkuus nousta ampujan paikalla jopa 10 dB, mikä nostaa huomattavasti riskiä saada kuulovamma, ellei ampuja käytä kuulosuojaimia.

Äänenvaimentimen rakenne

Äänenvaimennin on yleensä lieriönmuotoinen, putkimainen esine, jonka molemmissa päissä on hieman käytettävää kaliiperia suurempi reikä, luodin sisään –ja ulosmenoa varten. Äänenvaimennin kiinnitetään sen toisessa päässä olevan kierteen avulla ampuma-aseen piippuun. Vaimentimen sisällä on resonaattorikammio, joka on jaettu välilevyillä useisiin pieniin osastoihin. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä suurempi resonaattorikammio vaimentimessa on, sitä paremmin se ääntä vaimentaa. Vaimentimen tulisi täyttää EU-direktiivi 2003/10/EC:n asettamat vaatimukset (140 Pa tai 137 dB (C)).

Nykypäivänä äänenvaimentimia valmistetaan useista eri materiaaleista. Yleensä vaimentimen sisäosat on valmistettu joko kestävästä teräksestä, ruostumattomasta teräksestä tai vaihtoehtoisesti vähemmän kestävästä, mutta paljon kevyemmästä alumiinista. Vaimentimen ulkokuori on yleensä valmistettu teräksestä tai alumiinista. Pinnoitusmenetelmänä käytetään maalausta, sinistystä, musta eloksointia, mangaanifosfatointia, raekuulapuhallusta (pinta mattaharmaa) ja joissakin uusimmissa vaimentimissa hiilikuitua.

Äänenvaimentimet joiden sisärakenne on valmistettu alumiinista, eivät välttämättä ole yhtä kestäviä kuin teräsrakenteiset, varsinkaan suuremmilla kaliipereilla, jolloin myös ruutikaasunpaine on suurempi. Toisaalta alumiini rakenne on selkeästi keveämpi kuin teräs.

Pistehitsatussa teräsrakenteessa vaarana on ruostuminen ja siten sisärakenteen asteittainen heikentyminen. Hitsaamalla valmistetut vaimentimet, eivät myöskään ole yhtä symmetrisiä kuin CNC-koneilla valmistetut vaimentimet.

Joissakin vaimentimissa on modulaarinen rakenne, joka mahdollistaa helpomman puhdistamisen lisäksi, käyttäjän muokata vaimentimen kokoa, käyttötarpeen mukaan. Vaimentimen puhdistettavuus sinänsä on tärkeää, koska sen sisään kehittyy ajan oloon karstaa. Tuhannen laukauksen jälkeen karstaa voi olla jopa useita kymmeniä grammoja.

Äänenvaimentimen ns. teleskooppirakenteen etuna on, että resonaattorikammion tilavuutta voidaan kasvattaa piipun suusta taaksepäin ja vastaavasti piipun etupuolella olevaa osuutta voidaan lyhentää, jolloin aseen kokonaispituus ei kasva määrättömästi.

Teleskooppirakenne (resonaattorikammio osin piipun päällä)
Normaalirakenne (ns. etuvaimentaja, jatkaa asetta enemmän)

Materiaalit

Äänenvaimentimien materiaalina käytetään nykyisin pääasiassa terästä, ruostumatonta terästä ja erilaisia alumiiniseoksia. Näillä materiaaleilla on hyvät ja huonot puolensa. Voisi sanoa, että olipa äänenvaimentimen materiaalina mikä tahansa, on sen pitkäikäisyyden kannalta puhdistaminen käytön jälkeen erittäin tärkeää.

Alumiini

Äänenvaimentimen materiaalina alumiini on kevyt ja valmistuksessa helposti koneistettava ja edullinen. Jos vaimennin on täysalumiininen, on kiinnityskierteen keston kanssa haasteensa. Vaimentimen jatkuva asentaminen ja irrottaminen kuluttaa pehmyttä kierrettä. Toisaalta alumiini laajenee lämmön ansiosta enemmän kuin teräs, josta saattaa seurata alumiinikierteen löystyminen teräspiipun vastakierteestä.

Haittalevyjen (välilevyjen) ja muiden sisäosien materiaalina alumiini on kevyt, mutta kestävyys voi olla ongelma. Ongelmia voi aiheuttaa myös palamiskaasuista tiivistyvä kosteus, voi aiheuttaa purettavissa vaimenninmalleissa alumiinisten sisäosien jumiutumista.

Teräs

Teräs on vaimennin materiaalina kestävä, mutta toisaalta hieman painava. Ongelmia voi aiheuttaa myös palamiskaasuista tiivistyvä kosteus, joka teräksestä valmistetuissa osissa aiheuttaa ruostumista ja tätä kautta rakenteen heikentymistä.

Ruostumaton teräs (Rosteri)

Ruostumaton teräs on vaimennin materiaalina kestävä, mutta toisaalta hieman painava. Ruostumaton teräs ei ole arka ruostumiselle, kuten tavallinen teräs, joten ongelmia palamiskaasuista tiivistyvästä kosteudesta ei aiheudu niin paljon kuin teräksen kanssa.

Ruostumattoman teräksen hyvä korroosionkestävyys perustuu sen sisältämään kromiin. Ruostumattomassa teräksessä kromi reagoi hapen kanssa ja muodostaa suojaavan kalvon teräksen pinnalle.

Äänenvaimentimen toiminta

Kun ampuma-ase laukaistaan, työntää hylsyn sisällä nopeasti muodostuva voimakas ruutikaasujen paine luodin irti hylsystä ja edelleen piipun rihlattuun osuuteen ja siitä edelleen ulos piipun sisältä, äänenvaimentimeen, mistä edelleen ballistiselle lentoradalle, matkalle kohti maalia.

Luodin takana tulevat korkeapaineiset ruutikaasut ohjataan piippuvaiheen jälkeen äänenvaimentimeen. Äänenvaimentimeen ohjatut ruutikaasut pääsevät nyt laajenemaan vaimentimen sisällä olevassa välilevyillä jaetussa resonaattorikammioissa, muuttuen lähinnä lämmöksi.

Käytettäessä äänenvaimenninta, tulisi käyttää sellaista ampumatarviketta, jonka ruuti palaa loppuun piippuvaiheen aikana. Ruudin palaminen äänenvaimentimen sisällä ei ole toivottavaa. Kun käytetään normaaleja metsästyspatruunoita, äänenvaimennin vähentää merkittävästi laukausmelua, mutta ei luodin lentomelua. Tämä johtuu siitä, ettei yliäänen nopeudella lentävän luodin lentomelua voi vaimentaa millään. Jos halutaan vaimentaa myös luodin lentomelua, on käytettävä aliäänipatruunoita.

Ruutikaasujen virtaaminen resonaattorikammiossa

Äänenvaimentimen lämpeneminen

Jos äänenvaimennin toimii ammuttaessa oikein, se lämpenee voimakkaasti kuumien korkeapaineisten ruutikaasujen asioista. Lämpenemiseen vaikuttaa tietenkin myös ympäristön lämpötila, eikä lämpeneminen yleensä yhden laukauksen jälkeen ole vielä merkittävää. Muutaman nopeasti ammutun laukauksen jälkeen vaimennin voi kuitenkin olla jo todella kuuma. Kuumeneminen puolestaan aiheuttaa lämpöväreilyä, joka vaikeuttaa aseella tähtäämistä tähtäinmallista riippumatta (avotähtäimet, tähtäinkiikarit ja punapistetähtäimet).

Lämpöväreilyn vaikutuksia voi vähentää käyttämällä vaimentimen ympärillä, lämpöä kestävistä Cordura- ja Nomex-kankaista valmistettua ns. lämpö/väreilysuojusta. Kuuman vaimentimen irrottaminen on tarvittaessa myös helpompaa, kun kuuman pinnan päällä on lämpösuojus.

Äänenvaimentimen asentaminen

Äänenvaimennin kierretään kiinni ampuma-aseen piipun päähän, tarkoitusta varten ajettuun kierteeseen. Kierteitä on useita erilaisia, kuten esimerkiksi M14x1, M15x1, M16x1, M17x1, M17x1 Spigot, M18x1 ja ½” x 20 UNF.

Tärkeää on, että äänenvaimennin keskittyy piipun suuntaisesti täysin suoraan ja piipun reiän suuntaisesti täsmälleen keskelle. Vaimentimen keskittymisessä oikeaan asentoon on merkittävässä asemassa vaimenninkierteen pääteuran jälkeinen vastepinta. Vastepinnan korkeus suhteessa kierteen harjaan tulisi olla vähintään yksi millimetri (1 mm) korkeammalla.

Jos äänenvaimennin on kierossa, suhteessa aseen piipun suuntaan, voi syntyä jopa vaaratilanteita, luodin osuessa vaimentimen rakenteisiin. Toisaalta luodin on syytä tulla ulos vaimentimen sisältä, täsmälleen ulostuloreiän keskeltä, jotta luodin takana tulevien ruutikaasujen purkautuminen olisi mahdollisimman symmetrinen. Tämä vaikuttaa myös aseen osumatarkkuuteen. Jos vaimennin on jokaisella käyttökerralla hieman eri asennossa, eikä keskittäminen ole onnistunut toivotulla tavalla, voi olla varma, että myös osumapiste on jokaisella käyttökerralla hieman eri.

Huoltaminen

On suositeltavaa irrottaa äänenvaimennin käytönjälkeen ja puhdistaa se mahdollisuuksien mukaan. Vaimentimen sisään kertyy ammuttaessa karstaa ruutikaasuista ja mahdollisesti jopa palamattomasta ruudista, mikä tulee ravistella ulos tai puhaltaa paineilmalla pois. Tiukkaan piintyneen karstan irrottamiseen voi käyttää varovasti sopivan kokoista kupariharjaa tai vaihtoehtoisesti messinkiharjaa (tätä ei kuitenkaan tarvitse / pidä tehdä joka käytön jälkeen). Jos vaimentimen sisäosat on valmistettu teräksestä, on ne syytä puhdistuksen jälkeen vielä öljytä kevyesti.

Vaimentimen sisään muodostuu suurten lämpötilaerojen vuoksi myös kondensoitunutta kosteutta. Kosteus on syytä puhaltaa / kuivattaa pois, koska kosteus voi aiheuttaa syöpymistä ja siten rakenteen heikentymistä. Vaimentimien puhdistamista varten on lisäksi olemassa käyttötarkoitukseen sopiva puhdistusöljy.

Yliäänipatruunat

Äänenvaimentimella kyetään poistamaan tehokkaasti laukaisusta aiheutunutta ruutikaasujen melua, vain jos luodin lähtönopeus on alle äänennopeuden. Normaalit metsästyspatruunat ovat lähtökohtaisesti aina ns. supersoonisia, eli niiden lähtönopeus on selkeästi äänennopeutta suurempi. Tällaisten patruunoiden aiheuttamaa melua kyetään äänenvaimentimella vaimentamaan tyypillisesti vaimentajasta, aseesta ja ampumatarvikkeesta riippuen noin 20–38 dB.

Äänenvaimentimilla päästään yleensä parempiin tuloksiin pulttilukkoisissa ja suoravetoisissa kivääreissä, kuin puoliautomaattisissa ja sarjatuliaseissa.

Huom!

Äänenvaimenninta käytettäessä tulee käyttää ampumatarviketta, jonka lataus ja luoti sopivat kyseessä olevan aseen piipun rihlannousuun, niin että luoti todella vakautuu. Ellei luoti vakaudu heti piippuvaiheen jälkeen, voi luoti osua vaimentimen sisärakenteisiin tai luodin ulostuloaukon reunaan, vaurioittaen vaimenninta ja aiheuttaen mahdollisen vaaratilanteen.

Aliäänipatruunat

Käytettäessä patruunoita, joiden luoti lentää aliäänennopeudella pyritään vaikuttamaan luodin aiheuttamaan lentomeluun. Aliäänennopeudella lentäville luodeille on tärkeätä, ettei äänivallia ylitetä, sillä äänivallin ylittämisestä seuraa merkittävä luodin lentomelun voimakkuuden lisääntyminen. Äänivallin ylitys tarkoittaa sitä, että luoti lentää ääntä nopeammin. Hankalaksi asian tekee se, että äänennopeus ei ole vakio vaan siihen vaikuttaa ilman lämpötila, ilman paine ja ilman suhteellinen kosteus, eli käytännössä ilman tiheys.

Äänennopeus on 343 m/s, +20 celsiusasteen lämpötilassa. Mitä kylmempi on, sitä pienempi on äänennopeus, esimerkiksi -50 celsiusasteen lämpötilassa äänennopeus on noin 300 m/s. Lämpötilan noustessa, esimerkiksi +22 celsiusasteeseen on äänennopeus noin 345 m/s. Äänennopeutta ilmaisee fyysikko Ernst Machin kehittämä mittastandardi Mach, joka kuvaa virtauksen nopeutta suhteessa äänennopeuteen väliaineessa. Yksi Mach on äänennopeus vallitsevissa olosuhteissa.

Toisaalta ei tule pyrkiä valmistamaan patruunoita, joiden luodin lähtönopeus on juuri ja juuri alle vallitsevan äänennopeuden, sillä luodin lentomelu alkaa voimistua tuntuvasti jo 0,9 Machin nopeudessa.

Aliäänipatruunoita ovat käyttäneen esimerkiksi tarkka-ampujat toisen maailmansodan aikana. Aliäänipatruunoiden käyttö metsästyksessä on hieman kyseenalaista, sillä ammutun luodin lentorata on erittäin kaareva ja varsinkin pitkillä ampuma etäisyyksillä hankalasti arvioitava. Samalla myös luodin pysäytysteho kohteessa laskee merkittävästi. » lue lisää

Alilatausdetonaatio

Aliäänipatruunoita lataavien ja käyttävien ampujien on hyvä tiedostaa alilatausdetonaation riski. Alilatausdetonaatio on suhteellisen monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa ruudin määrä ja palonopeus, sekä hylsyn tilavuus ja muoto.

Jos ns. aliladatun patruunan hylsyn sisällä on niin vähän ruutia, että ruudin pinta vaaka-asennossa on nallin alapuolella, sytyttää nalli suurella todennäköisyydellä koko ruutiannoksen kerralla. Tällöin ruudin palaminen ei tapahdu lineaarisesti hylsyn perältä suuaukkoa kohti, vaan ruuti syttyy koko hylsyn matkalta. Pahimmillaan ruudin palaminen voi tapahtua myös vastapäivään, eli hylsyn pohjaa kohti, rikkoen aseen lukon ja aiheuttaen mahdollisesti henkilövahingon.

Äänenvaimennuksen mittaaminen

Äänenvaimennustestissä mitataan äänenvaimentimen vaimennustehoa, tarkoittaen kuinka paljon äänenvaimennin kykenee vaimentamaan laukaisuääntä, verrattuna vaimentamattomaan laukaisuun. Itse äänenvoimakkuuden mittaus tulisi suorittaa yhdysvaltalaisen sotilasstandardin MIL-STD-1474 mukaisesti, jotta testin tulokset olisivat yleismaailmallisesti edes jollain tapaa vertailukelpoisia. Myös testissä käytetyt mittalaitteet tulee olla em. standardin mukaisia.

Testissä mittauslaitteen mikrofoni asetetaan piipun suusta yhden metrin (1 m) päähän kohtisuoraan oikealle sivulle, 1,6 metrin korkeudelle maanpinnasta. Ammunta suoritetaan avoimella maakentällä, ilman lähistöllä olevia heijastavia pintoja, ei esimerkiksi ampumakatoksessa. Jos lisäksi halutaan saada tulos, mikä kertoo ampujalle aiheutuvan vaimennuksen, on mikrofoni asetettava myös ampujan vasemman korvan kohdalle (oikeakätinen ampuja).

Testin aikana lämpötilan, ilmanpaineen ja ilmankosteuden tulisi pysyä vakiona. Tuuli ja varsinkin muuttuva tuulen suunta voi sotkea koko testin, joten tyyni sää olisi sopivin.

Testissä tulisi ampua viisi laukausta vaimentamattomana ja 11 vaimennettuna, joista laukaukset 2.-11. lasketaan luotettavan keskiarvon saamiseksi. Äänenvaimentimen nettovaimennus saadaan vähentämällä vaimennetun äänenvoimakkuuden desibelinä ilmoitettu lukuarvo vaimentamattomasta.

Jotta testin tulos olisi äänenvaimentimittain vertailukelpoinen, tulisi testi ampua kaikilla vaimentimilla samalla jäähdytetyllä aseella, jolloin kaliiperi, piipunpituus, rihlannousu yms. tekijät eivät pääse vaikuttamaan testin tulokseen. Jotta testistä saadaan kattavampi, tulisi sama testi ampua läpi usealla erilaisella aseella. Testistä tulee vielä kattavampi kun samat testit ammutaan läpi usealla eri valmistajan ampumatarvikkeella.

Vertailutaulukko

Nykypäivän äänenvaimennin markkinoilla on todella paljon eri valmistajia ja näiden eri vaimennin malleja. Alla olevaan taulukkoon on koottu Suomessa yleisimpien käytössä olevien äänenvaimentimien tietoja. Taulukon tiedot pohjautuvat valmistajien itsensä ilmoittamiin tietoihin.

Äänenvaimennuskykyä ilmoittavissa tiedoissa on paljon toivomisen varaa. Jotkut valmistajat ilmoittavat vaimennus tiedot suoraan vaimentimen suusta, toiset metrin päästä, jotkut molemmista. Vaimennustehoa ilmoittavista tiedoista kuitenkin usein puuttuu testaus olosuhteet, kuten lämpötila, ilmapaine, testiympäristö, käytetty ase (kaliiperi, piipun pituus, rihlannousu yms.), ampumatarvike (lataus, luodin lähtönopeus yms.) ja mikä tärkeintä, käytetty mittalaite.

Tästä johtuen taulukon vaimennusta osoittavia tietoja voi pitää lähinnä suuntaa antavina, eikä sen mukaan tule laittaa vaimentimia vaimennustehon perusteella paremmuusjärjestykseen.


Äänenvaimennin T1 M1 M2 P1 P2 H1 Ø Paino 6.5x55 .308 Win
        (mm) (mm) (mm) (g) dB dB
AimZonic Compact 1 A R 133 118 42 260 - 20–23
AimZonic Predator 1 A R 150 135 49,5 310 - 23–26
A-TEC Blaser 2 A R 230 150 44,5 375 - 29
A-TEC Carbon 01 2 H A 195 115 48 280 36 24–28
A-TEC Carbon 02 2 H A 235 155 48 320 36 28–32
A-TEC Carbon 03 2 H A 275 155 49 390 38 30–36
A-TEC Hertz 150 2 A R 230 150 49,5 408 - 32
Ase Utra Jet-Z Comp 2 T? T? 177 155 40 595 28–32 25–27
Ase Utra NS-3B 2 T? T? 198 98 47,5 680 25–26 22–24
Ase Utra SL5 1 R R 116 98 44,5 410 25–26 22–24
Ase Utra SL7 1 R R 159 144 45 545 30–33 26–28
BR-Reflex T8 - T? T? 308 98 - - - 22–24
S&L TDM 35 2 A R 215 - 35 268 - 25
S&L TDM 45 2 A R 218 - 45 429 - 29–30
S&L Superdome44 2 A R 220 110 44 350 - 32
JAKI Forest 1 T/A R/A 130 99 49,5 320 29–30 25–27
JAKI RST Sniper 1 R R 200 170 43,5 590 33–36 31–34
Ultra Alfa - T? T? 210 95 50 560 - -

Taulukon selitteet:

  • T1 - 1 = piipun päähän asennettava
  • T1 - 2 = osittain piipun päälle asennettava
  • M1 = runko / ulkopinnoite materiaali
  • M2 = sisusosien materiaali
  • Materiaalit; A = alumiini, H = hiilikuitu T = teräs, R = rosteri
  • P1 = vaimentimen kokonaispituus
  • P2 = pidentää asetta (piipun ylitys)
  • H1 = vaimentimen ulkohalkaisija

Suomen ampuma-aselaki

Nykyisin voimassa olevan aselain mukaan äänenvaimennin on luvanvarainen osa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hankittaessa aseeseen äänenvaimennin on ampuma-aseen haltijan pystyttävä esittämään aseen hallussapitolupa vaimentimen myyjälle. Jos ampuma-asetta ei ole, on äänenvaimentimelle oltava oma lupansa, mutta tämä lienee hyvin teoreettinen tilanne, sillä eihän äänenvaimentimella tee mitään ilman asetta.


Lähdeluettelo

  • A-TEC, url: http://www.wingevapen.no, 4.1.2016
  • A-TEC, url: http://www.vertebrae.no, 4.1.2016
  • Blaser A-TEC, url: http://www.blaser.de, 3.1.2016
  • BR Reflex, url: http://www.guns.connect.fi, 4.1.2016
  • Finnish Military Shooting Team Library, url: http://www.cism-shooters.fi, 3.1.2016
  • Oulun Työstökeskus, url: http://www.ouluntyostokeskus.com, 2.1.2016
  • Ase-Lehti 5/2010, Ultra Alfa, Jouni Orava
  • Ultra Alfa, url: http://www.ouluntyostokeskus.com, 4.1.2016
  • GunWriters, AU JetZ –asevaimennin, url: http://www.guns.connect.fi, P.T. Kekkonen
  • Äänenvoimakkuus, url: http://www.aanipaa.tamk.fi, 2.1.2016
  • Desibeli, url: http://www.fi.wikipedia.org, 2.1.2016
  • JAKI, url: http://www.jaki.fi, 4.1.2016
  • MIL-STD-1474 Rev.C, 8.3.1991
  • Kaliberi 8/2007, Kaliberin suuri äänenvaimennin testi, Rauno Pääkkönen
  • Aseiden rakenne ja toiminta, Jokamiehen asetekniikka, Tapio Suihko, 2007

★ 11.1.2016 (✪ 16.2.2018)

Waffenlager.net - Copyright © 2023 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.