Neuvostoliittolainen F. F. Petrovin suunnitteluryhmä kehitti vuonna 1938 uuden 122mm haupitsin
Motovilikhan tehtaalla. Uusi haupitsi sai nimen 122mm haupitsi M1938 (M-30). Haupitsi otettiin
Puna-armeijan divisioonien tykistörykmenttien aseeksi syyskuusta 1939 alkaen. Se korvasi vanhan
ensimmäisen maailmansodan aikaisen haupitsit, 122mm haupitsi M1909 ja M1910.
Haupitsin valmistus aloitettiin vuonna 1939 ja se jatkui aina vuoteen 1955 asti. Todellinen
sarjatuotanto alkoi kuitenkin vasta 1940. Haupitsia valmisti kaksi tykkitehdasta, tehdas no: 9
Sverdlovskissa ja tehdas no: 92 Gorkissa. Kokonaistuotanto oli 19 266 kpl.
1940, 639 kpl
1941, 2 762 kpl
1942, 4 240 kpl
1943, 3 770 kpl
1944, 3 485 kpl
1945, 2 630 kpl
Tekniset tiedot
• tyyppi:
kenttähaupitsi
• kaliiperi:
121.92 x 284 R
• putken pituus:
2.67 m, (L/22.7)
• tykin pituus:
5.9 m
• tykin leveys:
1.98 m
• tykin korkeus:
1.82 m
• tykin paino: (kuljetuksessa)
3 100 kg
• tykin paino: (tuliasemassa)
2 450 kg
• ampumasektori:
+/- 28.5*, koro -3* - 63.5*
• kantama:
11 800 m
• ammukset:
HE, HEAT
• ammuksen lähtönopeus:
-
• tulinopeus:
5 - 6 lk./min
• miehistö:
8
Ampumatarvikkeet
BP-460A, HEAT, 335 m/s
OF-462, HE, 515 m/s, 21.76 kg
O-462A, HE, 458 m/s, 21.7 kg
D-462, savukranaatti, 515 m/s
Lähdeluettelo
World War II Database, url: http://ww2db.com, 17.12.2014
Suomen kenttätykistön historia, osa 2, Jyri Paulaharju 1994