×

MENU

Pistoolit (1890–1945) Pistoolit (1946–2020) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–1999 Kiväärit (2000–2020 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2020) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2020) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet Muut varusteet Metsästysperinteet WW2 - raskaskalusto
Updates Sitemap Download Cookie Policy
WAFFENLAGER.NET
Firearms Website
  FI     EN

Bergmann M.P.18.I


Yleistä

Kuuluisa saksalainen asesuunnittelija Hugo Schmeisser suunnitteli vuonna 1916, massasulkuperiaatteella toimivan sarjatuliaseen. Aseessa käytetään Friedrich Blummin suunnittelemaa ja patentoimaa 9x19Pb patruunoille suunniteltua, 32 patruunan rumpulipasta. Hugo Schmeisser suunnitteli tämän vallankumouksellisen aseen asetehtailija Theodor Bergmannille, joka myös valmisti asetta vuodesta 1918 alkaen. Tästä johtuen aseen nimeksi tuli Bergmann-M.P.18.I (Bergmann Maschinepistole 1918).

Bergmann-M.P.18.IBergmann M.P.18.I Zoom

Toiminta

Hugo Schmeisserin suunnitteleman konepistoolin toimintaperiaate oli uraauurtava. Ase on toimintamekanismiltaan massasulkuinen, avoimelta lukolta sarjatulta ampuva. Massasulkuisessa toimintaperiaatteessa, liipaisinta vedettäessä jousikuormitteinen, painava lukko vapautuu ja työntää lippaan syöttösillalla lepäävän patruunapesään ja laukaisee sen. Laukaisutapahtuman jälkeen rekyyli työntää massalukon takaisin taakse ja mikäli liipaisin on edelleen vedettynä taakse, tapahtuu laukaisutapahtuma uudelleen, mikäli lippaassa on vielä patruunoita.

Lippaat

Bergmann-konepistoolille oli suunniteltu, ainakin kolme erilaista lipasta. 25-patruunan tankolipas, 50-patruunan tankolipas ja 32-patruunan rumpulipas. Patruunan syöttöaukko aseessa on poikkeuksellisesti patruunapesän vasemmalla sivulla, ei alhaalla.

Rumpulipas kiinnitettynä Bergmann M.P.18.I -konepistooliin

Tuotanto

Bergmann-M.P.18.I -konepistoolia valmistettiin Saksassa Theodor Bergmann Industriewerken toimesta Suhlissa vuosina 1918-1920. Yli 25 000 konepistoolia ehdittiin valmistaa, ennen kuin Versaillesin sopimus ehti puuttua, myös tämän asemallin valmistukseen. Erään tiedon mukaan valmistettujen aseiden määrä olisi ollut jopa 35 000 kpl.

Rintamalla

Bergmann M.P.18.I -konepistooleja jaettiin erityisesti saksalaisten rynnäkköjoukkojen (Stoßtruppen) käyttöön. Ase oli erityisen tehokas taisteltaessa taisteluhaudoissa. Näitä aseita oli suurina määrinä saksalaisten käytössä varsinkin Kaiserschlahct hyökkäyksessä, 21.3.1918. Tämä operaatio tunnetaan myös nimellä Ludendorff hyökkäys ja sen tarkoituksen oli yrittää saada voitto, ennen kuin Yhdysvaltojen armeija ehtii täysipainoisesti mukaan sotaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Bergmann-konepistooleja poistettiin armeijan käytöstä ja niitä jaettiin Saksan poliisivoimien käyttöön. Poliisin käyttöön tarkoitettuihin aseisiin C.G. Haenel konvertoi suorat tankolippaat.

Bergmann M.P.18.I -konepistooli saksalaisella sotilaalla Ranskassa 1918. Kuva. Public domain

Bergmann m/20 (SIG M1920)

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehitettiin Bergmann-M.P.18.I -konepistoolista parannettu versio, Theodore Bergmannin myytyä aseen patentin Sveitsiin, SIG-yhtiölle. Tuotanto aloitettiin Sveitsissä, koska Saksaan kohdistui ankarat Versaillesin rauhansopimuksen ehdot. Bergmann m/20 -konepistoolia valmistettiin Sveitsissä vuosina 1920–1927. Sveitsissä asetta valmisti SIG eli Schweizerische Industrie Gesellschaft.

Hugo Schmeisser suunnitteli 1925 parannetun mallin, SIG M1920 -konepistoolista, jonka nimeksi tuli M.P.28.II. Alkuun asetta valmistettiin Belgiassa, Versaillesin sopimuksen kieltäessä valmistuksen Saksassa. Vasta kansallissosialistien valtaannousun jälkeen vuonna 1933, tuotanto aloitettiin C.G. Haenel tehtaalla Suhlissa.

Suojeluskunta

Bergmann m/20 -konepistoolia tarjottiin Suomen armeijan palvelusaseeksi, mutta armeija ei esityksestä pitänyt. Suojeluskunta kuitenkin innostui aseesta ja tilasi 1000 asetta vuonna 1922. Suojeluskunta tilasi myöhemmin vielä 400 asetta. Kaikkiaan Suomeen toimitettiin 1 523 Bergmann m/20 -konepistoolia vuosien 1922–1940 välillä.

Talvisodan liikekannallepanon yhteydessä, Suojeluskunnan 600 Bergmann-konepistoolia jaettiin Suomen armeijan käyttöön. Jäljelle jääneet loput konepistoolit otettiin käyttöön selustan kohteiden suojauksessa.

Sodan jälkeen valvontakomissio vaati Suojeluskuntajärjestön lakkauttamista, fasistisena järjestönä. Suojeluskunnan lakkauttamisen yhteydessä sen aseet siirtyivät armeijan varikoille. Vuoden 1951 inventaarion mukaan, oli vielä 1 309 Bergmann m/20 -konepistoolia armeijan varastoissa. Bergmann m/20 -konepistoolit poistettiin armeijan varastoilta 1950-luvun lopulla ja myytiin Interarm co:lle. Nämä aseet lähtivät Suomesta maaliskuussa 1960.

Bergmann m/20 -konepistooli suomalaisella hiihtopartion sotilaalla, Märkäjärvi 14.2.1940. Kuva: SA-Kuva

Tekniset tiedot

  M.P.18.I m/20  
- tyyppi konepistooli konepistooli  
- pituus 820 mm 815 mm  
- piipun pituus 197 mm 200 mm  
- kaliiperi 9x19 Pb 7.65x21 Pb  
- paino 4,1 kg 4,2 kg  
- tulinopeus 500 lk./min 600 lk./min  
- lipas 32 patr rumpulipas 25/50 tankolipas  
       

Lindelöf-konepistooli

Suojeluskuntajärjestö tilasi 1921–1922 Sveitsistä pienen erän Bergmann m/20 -konepistooleja. Hinta oli niin korkea, että Lindelöf-konetehtaan insinööri Ernst Pohjanpalo alkoi selvittämään lisenssivalmistukseen liittyviä asioita. Suojeluskuntain yliesikunta teki 12.12.1922 Lindelöfin-konetehtaan kanssa sopimuksen 200 -konepistoolin valmistamisesta, varusteineen, hintaan 3 200 mk per ase. Aseiden tuli olla valmiina 12.8.1923. Lindelöf ei kuitenkaan pystynyt aseita sovitussa ajassa toimittamaan ja Suojeluskunta purki sopimuksen 29.9.1923.

Tilannetta ei helpottanut se, että Sveitsistä tarjottiin nyt Bergmann m/20 -konepistooleja, erittäin edulliseen 2 200 mk hintaan. Tällä alehinnalla sveitsiläinen valmistaja halusi pelata mahdollisen suomalaisen kilpailijan pois pelistä.

Lindelöf epäonnistui kaikissa yrityksissään toimittaa tilattu määrä aseita. Lopulta Lindelöf onnistui myydä muutamia kymmeniä aseita Suojeluskunnalle. Talvisodan aikana muutamia aseita oli rintamajoukoilla. Sodan jälkeen aseet siirrettiin rannikkopuolustukseen ja kotijoukoille.


Lähdeluettelo

  • - Arma Fennica 2 – Sotilasaseet, Timo Hyytinen
  • - Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1988, Markku Palokangas
  • - Bergmann MP 18.I, url: https://collections.royalarmouries.org, 29.10.2020
  • - German Submaschine Guns, 1918–1945: Bergmann MP18.I. Luc Guillou
  • - Bergmann “muskestti” MP 1918, http://www.gun.connect.fi, 29.10.2020
  • - Bergmann MP18.I, url: https://guns.fandom.com, 29.10.2020

★ 1.11.2020 (✪ 15.12.2020)

Waffenlager.net - Copyright © 2021 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.