Saksalaisen Mauser A.G. asekonsernin asesuunnittelijat (Abteilung 37) saivat vuonna 1944 tehtäväkseen
kehittää uusi rynnäkkökiväärimalli, joka on nopea ja halpa valmistaa. Aseen oli tarkoitus korvata
Sturmgewehr 44 (StG 44), joka oli suhteellisen painava ja monimutkainen valmistaa.
Prototyyppiase Maschinenkarabiner Gerät 06 (MKb Gerät 06) esiteltiin kesäkuussa 1944, mutta se hylättiin
Wa Prüf2 toimesta, koska se oli liian monimutkainen ja kallis. Kehitystyötä jatkettiin Mauserin tehtaalla,
jossa jo elokuussa 1944 oli valmiina uusi prototyyppi, MKb Gerät 06H. Ase sai joulukuussa 1944 myös Wehrmachtin
hyväksynnän. Tässä aseessa on ensimmäisenä käytetty lyhytrekyylistä rullalukko systeemiä.
Mkb Gerät 06H
Gerät 06H
Gerät 06H –rynnäkkökiväärin suunnittelusta vastasivat Mauser A.G. Oberndorf Am Neckarin tehtaan asesuunnittelijat
Ludwig Vorgrimler ja Karl Maier. Aseen kehitystyöhön on usein liitetty myös nimi Wilhelm Stähle, mutta hänen
osallisuudestaan kehitystyöhön ei ole täyttä varmuutta. Ilmeisesti Gerät 06 –version suunnittelusta vastasivat
asesuunnittelijat Altenberger, Jungermann ja Illenberger.
Gerät 06H oli selkeästi halvempi valmistaa kuin StG 44, koska siinä oli vain 30 osaa (StG 44:ssä vastaavasti 70 osaa).
Gerät 06H:n valmistamisessa kului myös noin 50 % vähemmän raaka-aineita. Aseen valmistushinnaksi muodostui noin 40–45 RM,
kun puolestaan StG 44 maksoi 70 RM. Sen valmistamiseen kului vain noin 3–5 tuntia, kun esimerkiksi Mauser K98k –kiväärin
valmistuksessa meni 12–14 tuntia.
Rakenne
Ase on rakenteeltaan yksinkertainen. Koneistettuja osia ovat vain aseen 7.92x33 Kurz -kaliiperinen
piippu sekä lukko. Aseen runko ja lipas on valmistettu metallilevystä prässäämällä. Metalliosien
pintakäsittelynä on fosfatointi. Varsinkin aseen pyökistä valmistettu perä on erittäin pelkistetty,
ulkoisesti saman tyyppinen kuin StG 44 –rynnäkkökiväärissäkin. Aseen perän sisään on tosin sijoitettu
pitkä rekyylijousi, samaan tapaan kuin nykyisissä AR-15 –rynnäkkökivääreissäkin. Aseessa käytettävät
lippaat ovat käytännössä samoja, mitä käytettiin StG 44 –rynnäkkökivääreissäkin.
Aseen toimintamekanismi perustuu tohtori Karl Maierin kehittämään hidastetun rullasulun periaatteeseen (RDB=Roller
Delayed Blowback), eli käytännössä eräänlainen hidastettu massasulku. Toimintaperiaate on kopioitu hieman muutettuna
MG 42 –konekivääristä. Ase on kuitenkin normaalia massasulkuista konepistoolia tarkempi, koska se ampuu rullasulun
avulla suljetulla lukolla. Aseen 419 mm pitkän piipun sisälle ajettiin neljä oikeakätistä rihlapalkkia. Patruunapesän
sisäpinnalle ajettiin urat, estämään hylsyn takertumista sinne, sen ulosvedon yhteydessä.
Tuotanto
Asetta valmistettiin Mauserin Oberndorf Am Neckar asetehtaalla. Mauser ehti valmistaa tätä asetta
vain muutamia kappaleita. Ilmeisesti valmistetuista osista koottiin neljä asetta (erään tiedon
mukaan vain yksi) ja arviolta kolmenkymmenen aseen osat jäivät kokoamatta.
Saksan valtakunnanjohtaja antoi käskyn siirtää Gerät 06H aseet ja sen osat sekä tuotantolaitteet
junalla Itävallan Tiroliin, etenevien länsi-liittoutuneiden joukkojen tieltä. Obendorfiin jäävät
tuotantolaitteet hän käski tuhota. Tuhoamista ei kuitenkaan ehditty tai ei haluttu suorittaa ja
se jäi siten tekemättä. Juna lähti 19.4.1945 viime tingassa kohti Itävaltaa, sillä jo seuraavana
päivänä 20.4. ranskalaiset kenraali Jacques LeClercin panssaroidut joukot miehittivät Oberndorfin
ja ottivat haltuunsa Mauser-tehtaan. Ranskalaiset miehitysjoukot veivät Oberndorfiin jääneet
käsiaseiden valmistuksessa käytettävät koneet Ranskaan.
Junan mukana evakuoitiin myös tärkeitä suunnittelijoita kuten Altenberger tiimeineen, sekä useita
insinöörejä kuten Neimann ja Linder. Itävallassa saksalaiset kätkivät junan lasteineen rautatietunneliin,
ilmeisesti lähellä Haimingia. Sieltä amerikkalaiset joukot löysivät sen juuri ennen sodan loppua,
toukokuussa 1945.
Sodan jälkeen
Aseesta on käytetty ja käytetään myös nimitystä StG 45. Nimitys otettiin ilmeisesti käyttöön vasta
sodan jälkeen, sillä saksalaisissa sota-ajan dokumenteissa käytetään nimitystä Gerät 06H. Tohtori
Karl Maier jäi yhdysvaltalaisten sotavangiksi ja siirrettiin Yhdysvaltoihin operaatio ”Paper Clip”
yhteydessä.
Saksalainen asesuunnittelija Ludwig Vorgrimler jatkoi sodan jälkeen aseen kehittämistä Espanjassa.
Kehitystyön tuloksena valmistui CETME (Centro de Estudios Tecnicos de Materiales Especiales) -kivääri.
Samaa rullasulku toimintaperiaatetta on käytetty myös 1950-luvulla kehitetyssä, erittäin suositussa
Heckler & Koch G3 –kiväärissä, joka valittiin vuonna 1959 Saksan Bundeswehrin palveluskivääriksi.
Samaa rullasulku menetelmää on käytetty myös Heckler & Koch MP5 –konepistoolissa.
Nykyisin yksi alkuperäisistä osista koottu ase (sarjanumero 2) on esillä Yhdysvalloissa Springfield
Armory asemuseossa, Springfield Massachusettsissa. Erään tiedon mukaan tässäkin aseessa olisi kuitenkin
käytetty sodan jälkeen valmistettuja osia.