Kevyen ilmatorjuntatykin 2 cm Flak 38 kehitystyö aloitettiin Waffenfabrik Mauser AG
asekonsernin toimesta vuonna 1936. Suunnittelun pohjana toimi ehkäpä jo hieman vanhentunut
2 cm Flak 30, jonka tulinopeus ei riittänyt nopeiden lentävien kohteiden torjumiseen.
Kehitystyö jatkui insinöörien Linder ja Froebe johdolla vuoteen 1938 asti. Tykki otettiin
tuotantoon vuonna 1939.
Uusi tykki oli tulinopeudeltaan selkeästi parempi, myös tykin paino oli hieman pienempi.
Valmistuskustannuksetkin olivat vähentyneen raaka-aineiden käytön myötä pienemmät. Tykkiin
oli suunniteltu uusi yksivetoakselinen vetovaunu (Sonderhänger 52, eli Sd.Ah 52).
2 cm Flak 38 "Erika"
2 cm Flak 38 on parannettu versio edeltäjästään Flak 30:stä. Parannetussa versiossa on
suurempi tulinopeus (miltei kaksinkertainen) ja se sopi paremmin nopeiden, matalalla lentävien ilmamaalien
torjuntaan. Tykkiä käytettiin menestyksellä myös oman jalkaväen tukiaseena, vihollisen jalkaväkeä ja
heikosti panssaroituja ajoneuvoja vastaan.
2 cm Flak 38:n tuli siis olla parannettu versio vanhasta 2 cm Flak 30:stä. Pian kuitenkin
havaittiin, että molemmissa aseissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Uuden aseen suuri tulinopeus, uuden
tähtäinlaitteen kanssa oli kieltämättä etu nopeita maaleja vastaan. Toisaalta 2 cm Flak 30 oli vakaampi,
tähtäinlaite käyttäjälleen yksinkertaisempi ja vanhemman mallin hitaampi tulinopeus antoi aikaa korjata
tulta, ennen kuin lipas oli jo tyhjentynyt.
Tykki asennettiin tavallisesti kolmijalkaiselle Y-jalustalle, mutta tykkiä
siirrettäessä se asennettiin yksiakseliselle trailerille. Myös trailerin päältä pystyttiin ampumaan. Tykki voitiin
asentaa myös kiinteästi kuorma-auton lavalle, puolitelavaunuun tai rautatievaunuun.
Toiminta
2 cm Flak 38 kevyen ilmatorjuntatykin toimintaperiaate perustuu lyhyeen piippurekyyliin kuten sen edeltäjänkin.
Muuten tykki onkin teknisesti täysin erilainen. 2 cm Flak 38 teknisessä toteutuksessa on piirteitä Mauser AG:n
valmistamassa MG 151 -lentokonetykistä.
Tekniset tiedot
• tyyppi:
kevyt ilmatorjuntatykki
• kaliiperi:
2cm L/56 (20x138B)
• putken pituus:
130 cm (L/56)
• putken rihlat:
8 rihlapalkkia
• putken elinikä:
10 000 laukausta
• tykin pituus:
4,08 m
• tykin leveys:
1,81 m
• tykin paino: (kuljetuksessa)
860 kg
• tykin paino: (tuliasemassa)
405 kg
• tähtäinlaite:
Schwebekreisviser 38 optinen tähtäin
• ampumasektori:
sivusuunta 360º, koro -12 - +90º)
• tehokas kantama:
1 200 m
• maksimi kantama:
2 200 m (ilmamaali), 4 400 m (maamaali)
• ammukset:
APHE-T, HE
• ammuksen lähtönopeus:
830–900 m/s
• tulinopeus:
220 lk./min (420–480 lk./min teoriassa)
• lipas:
4 x 20 patruunan tankolipas
• miehistö:
7 (1+6)
Ampumatarvikkeet
2 cm Sprenggranatpatrone Leuchtspur - 2 cm Sprgr.Patr.L'spur - sirpalekranaatti (HE-T)
2 cm Sprenggranatpatrone Leuchtspur W - 2 cm Sprgr.Patr.L'spur W - sirpalekranaatti (HE-T)
2 cm Brand-Sprenggranatpatrone Leuchtspur (Flak) - 2 cm Br.Sprgr.Patr.L'spur (Flak) - sirpalekran. (HEI-T)
2 cm Sprenggranatpatrone leuchtspur (Üb.) - 2 cm Sprgr.Patr.L'spur (Üb.) - sirpalekranaatti (harjoitus)
2 cm Panzergranatpatrone Leuchtspur - 2 cm PzGr.Patr.L'spur - panssariammus (APHE-T)
2 cm Panzergranatpatrone Leuchtspur (Üb.)- 2 cm PzGr.Patr.L'spur (Üb.) - panssariammus (harjoitus)
2 cm Panzergranatpatrone 40 Leuchtspur - 2 cm PzGr.Patr.40 L'spur - panssariammus 40 (HVAP)
2 cm Panzergranatpatrone (Phosphor) L'spur ohne Zerleger - panssarisytytysammus (API-T)
2 cm Panzersprenggranatpatrone L'spur mit Zerleger (Kriegsmarine) - panssariammus 'laivasto' (APHE-T)
Tuotanto
Kevyen ilmatorjuntatykin 2 cm Flak 38 kehitystyö aloitettiin Waffenfabrik Mauser AG asekonsernin toimesta
vuonna 1936. Suunnittelun pohjana toimi ehkäpä jo hieman vanhentunut 2 cm Flak 30, jonka tulinopeus ei riittänyt
nopeiden lentävien kohteiden torjumiseen. Kehitystyö jatkui insinöörien Linder ja Froebe johdolla vuoteen 1938 asti.
Tykki otettiin tuotantoon vuonna 1939.
Uusi tykki oli tulinopeudeltaan selkeästi parempi, myös tykin paino oli hieman pienempi. Valmistuskustannuksetkin
olivat tätä myötä pienemmät. Tykkiin oli suunniteltu uusi yksivetoakselinen vetovaunu (Sonderhänger 52, eli
Sd.Ah 52).
Tykkiä valmistettiin Waffenfabrik Mauser-Werke A.G. (Oberndorf am der Neckar) toimesta vuosina 1939–1945. Muita
valmistajia olivat Gustloff Waffenfabrik (Suhl)/ Berlin-Suhler-Werke (bsw) ja ilmeisesti myös Mauserin
Berlin-Borsigwalden tehdas. Tykin putkia valmisti alihankintana Rheinmetall-Borsig AG (hhg) ja optisia tähtäimiä
(Z.F.3x8) Optische Anstalt Oigee, Berlin-Schöneberg (dzl). Tykin kokonaistuotanto oli noin 8 000 kpl.
Sen valmistaminen maksoi noin 6 500 RM/kpl.
Suomessa
Suomalaiset ostivat Saksasta ennen jatkosodan alkamista ja sen aikana noin 100 kpl 2 cm Flak 38 kevyttä
ilmatorjuntatykkiä. Suurin erä saapui 1943–1944, jolloin otettiin vastaan 55 tykin erä (näistä 40 oli
kenttälavettista ja 15 laivalavettista). Viimeinen toimitus saapui Suomeen niinkin myöhään kuin elokuussa
1944. s/s Creta Thorden niminen kauppalaiva toi 19.8.1944 Suomeen 25 kpl 2 cm Flak 38 tykkiä ja 25.8.1944
s/s Capella niminen laiva 15 tykkiä.
Suomen armeijassa tykki kulki nimellä 20 ItK/38 BSW. Kirjaimet ”BSW” tulevat saksalaiset tehtaan
Berlin-Suhler-Werke mukaan. Jossakin aseissa nimike BSW on korvattu sanalla Gustloff (Gustloff-Werke),
eli tykin valmistajan mukaan niissäkin. Vielä vuonna 1960 Suomen puolustusvoimilla oli 142 kpl 2cm
Flak 30 ja 38 tykkejä (50 kpl ItK/30 ja 92 kpl ItK/38).
AOK Norwegen
Pohjois-Suomeen kesällä 1941 saapuneella saksalaisella AOK Norwegenin (myöh. AOK Lappland) ilmatorjunta
joukoilla oli käytössään useita kymmeniä, keveitä 2cm ilmatorjuntatorjuntatykkejä (2 cm Flak 30 ja 38).
Nämä kevyet ilmatorjuntatykit oli tarkoitettu lähinnä kohteiden lähitorjuntaan. Niitä käytettiin myös
satunnaisesti jalkaväen tukiaseena, vihollisen elävää voimaa, sekä panssaroimattomia kohteita vastaan.
Suomeen saapuneista divisioonista, ainoastaan SS-divisioona Nordilla oli oma ilmatorjuntapataljoona. Muille
divisioonille armeijakunnat jakoivat ilmatorjuntapattereita tarpeen mukaan. Suurin Suomen alueella toiminut
saksalainen ilmatorjuntaosasto, oli 13.Ilmatorjuntaprikaati (XIII Flak-Brigade). Sen pääasiallinen tehtävä
oli suojata Petsamo-Kolosjoki alueen tärkeä nikkelikaivos. 27.8.1944 13.Ilmatorjuntaprikaatilla oli raskaiden
ja keskiraskaiden ilmatorjuntatykkien lisäksi kaikkiaan 144 kpl 2 cm Flak 38 tykkiä. Näistä 116 kpl oli Kolosjoen
nikkelikaivoksen suojana.
SS-Nord
Saksalainen SS-divisioona Nord taisteli vuosina 1941–1944 Kiestingin suunnalla. Divisioonan
ilmatorjuntapataljoonan kevyt patteristo oli aseistettu 2 cm Flak 30 ja 38 tykein (12 kpl).
Keveitä ilmatorjuntatykkejä käytettiin Kiestingin suunnalla lähinnä
tärkeiden siltojen, ammusvarikkojen ja mm. Kiestingin jäälentokentän suojana.
Divisioonan ampumatarviketilanne:
Pvm:
Ammus
Joukoilla
Varastolla
Kulutus (15pv aikana)
- 15.09.1941
2cm Sprgr
7 200
28 400
230
- 15.09.1941
2cm PzGr
2 700
11 600
220
- 15.09.1941
2cm PzGr 40
0
0
0
- 15.11.1941
2cm Sprgr
28 200
50 500
3 329
- 15.11.1941
2cm PzGr
8 700
19 700
420
- 15.11.1941
2cm PzGr 40
0
0
0
- 30.11.1941
2cm Sprgr
28 200
61 797
0
- 30.11.1941
2cm PzGr
8 700
31 239
160
- 30.11.1941
2cm PzGr 40
0
0
0
- 26.10.1942
2cm Sprgr
12 600
91 884
0
- 26.10.1942
2cm PzGr
3 600
19 057
0
- 26.10.1942
2cm PzGr 40
798
1 128
0
Lähdeluettelo
Air Defences of World War II, url: http://ww2.guide.com/flak.shtml, 15.5.2005
Feldgrau.com, Research on the German Armed Forces 1918–1945, url: http://feldgrau.com, 30.11.2005
Merkblatt für die Munition der 2 cm Waffen, H.Dv.481/2, 20.4.1943