8.8 cm Flak 18/36 -ilmatorjuntatykki (8.8 cm Flak) on mahdollisesti legendaarisin saksalainen
toisen maailmansodan aikainen tykki. Saksalaiset kutsuivat tykkiä nimellä "Acht-acht"
eli "kasi kasi", joka kuvaa tykin kaliiperia.Tykkiä käytettiin menestyksellä niin ilmamaalien
kuin myös maamaalien torjuntaan.
8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykki oli alun perin tarkoitettu ilmatorjuntatykiksi, mutta se soveltui erinomaisesti
myös panssarintorjuntaan. 8.8 cm Flak 18 suunniteltiin jo 1920-luvun lopulla ja ilmatorjuntajoukot alkoivat
saada asetta käyttöönsä vuonna 1933. Tykkiä siirrettäessä se asetettiin seitsemän tonnia painavalle
vetotrailerille (Sonderanhänger 201). Tykin valmistuskustannukset olivat 31 750 RM.
8.8 cm Flak 18 nähtiin ensikerran taistelussa Espanjan sisällissodan aikana vuosina 1936–1939. Siellä huomattiin,
että tykki soveltuu myös kiinteiden maamaalien, kuten bunkkerien tuhoamiseen. Vuonna 1936 tykistä ilmestyi parannettu
versio, jonka nimeksi tuli 8.8 cm Flak 36.
8.8 cm Flak 36
Parannettu versio 8.8 cm Flak 36 otettiin käyttöön 1936–1937. Siinä oli kaksiosainen putki, joka helpotti ja
nopeutti tuntuvasti vaurioituneen putken vaihtoa. Putken kuluessa tarvitsi vaihtaa vain sisusputken kuluneet osat.
Tykillä voitiin nyt ampua myös vetotrailerin päältä. Uuteen malliin asennettiin myös suojakilpi miehistön
suojaksi. Flak 36:n osat oli suunniteltu paremmin massatuotantoon sopiviksi.
Kun tykkiä siirrettiin, se asetettiin uudelleen suunnitellun vetotrailerin (Sonderanhänger 202) päälle.
Tykin liikutteluun käytettiin tyypillisesti FAMO tai Hanomag Sd.Kfz.11 -puolitelavetäjiä. Nämä ajoneuvot kykenivät
vetämään tykin ja kuljettamaan mukanaan tykin miehistön. Ammukset kuljetettiin erillisissä, tähän käyttötarkoitukseen
suunnitelluissa ajoneuvoissa.
8.8 cm Flak 36 versiosta kehitettiin vuonna 1942 kuuluisan Pz.Kpfw-VI Tiger -panssarivaunun panssarikanuuna
8.8 cm KwK 36 L/56.
8.8 cm Flak 37
8.8 cm Flak 37 oli parannettu versio vanhemmasta mallista. Suurin uudistus oli maalitiedon siirtojärjestelmä
(Übertragungser 37). Mallien 18, 36 ja 37 käyttivät samoja ampumatarvikkeita, myös niiden osat suurimmalta osalta
suoraan vaihtokelpoisia.
Tykissä käytettiin suora-ammuntaan Z.F.20E (Flakzielfernrohr 20E) teleskooppi tyyppistä optista tähtäinlaitetta.
Tähtäimessä oli nelinkertainen suurennos ja tähtäin kuvio oli samankaltainen kuin rynnäkkötykkienkin. Tähtäimiä
valmisti ainakin C.A. Steinheil Söhne Optische Werke (bmt) Münchenissä ja Carl Zeiss Militarabteilung Jena (blc).
Tykin lataustoiminta oli puoliautomaattinen. Laukauksen jälkeen hylsy poistui automaattisesti ja kiilalukko jäi
auki, valmiina uutta laukausta varten. Kun uusi laukaus työnnettiin putkeen, sulkeutui lukko automaattisesti ja jäi
vireeseen odottamaan laukaisua. Tykin teoreettinen tulinopeus oli noin 20 laukausta minuutissa, käytännön
tulinopeus oli 12 laukausta minuutissa. Nelihaaraiselle ristilavetille asennetun tykin suuntaaminen
tapahtui käsin. Tykkiä voitiin kääntää yhteen suuntaa maksimissa kaksi kierrosta, eli 720 astetta. Maksimikoro oli
85 astetta. Tykin miehistönä oli 11 henkilöä; johtaja, kaksi suuntaajaa, lataaja, sytytinviiveen asettaja, viisi
ammusmiestä ja kuljettaja. Vanhin ammusmies toimi tykin varajohtajana ja vastasi tykin ampumatarvikkeista.
Tekniset tiedot (8.8 cm Flak 37)
• tyyppi:
raskas ilmatorjuntatykki
• kaliiperi:
8.8 cm L/56 (88x571mmR)
• putken pituus:
4,938 m
• putken rihlat:
32 oikeakätistä rihlapalkkia
• putken elinikä:
2 000 – 2 500 laukausta
• tykin pituus:
5,791 m
• tykin leveys:
-
• tykin paino: (kuljetuksessa)
n. 8 000 kg
• tykin paino: (tuliasemassa)
n. 5 000 kg
• tähtäinlaite:
Z.F. 20
• ampumasektori:
360°, -3 - 85° (koro)
• tehokas kantama:
7 620 m (ilmamaalit)
• maksimi kantama:
14 810 m (maa), 11 900 m (ilma)
• ammukset:
HE, APHE
• ammuksen lähtönopeus:
795 m/s
• tulinopeus:
15–20 lk./min
• lipas:
ei lipasta
• miehistö:
11 (1+10)
Ampumatarvikkeet
8.8 cm Sprenggranatpatrone L/4.5 (Kz.)
8.8 cm Sprenggranatpatrone L/4.5 (Kz.) (Üb.W)
8.8 cm Sprenggranatpatrone L/4.5 (Kz.) Stg. (Üb.W)
8.8 cm Sprenggranatpatrone L/4.5 (Kz.) Pr.zugz. (Üb.W)
8.8 cm Sprenggranatpatrone L/4.5 (Kz.) (Üb.R.)
8.8 cm Sprenggranatpatrone L/4.5 (Kz.) (L.S.)
8.8 cm Sprenggranatpatrone L/4.5 (Kz.) Bl.)
8.8 cm Granatepatrone (Ansch.)
8.8 cm Panzergranatpatrone
8.8 cm Panzergranatpatrone 39
8.8 cm Panzergranatpatrone 40
Sirpalekranaatit oli tarkoitettu lähinnä ilmatorjuntaa varten. Tykki kykeni ampumaan 8 kg painavan
sirpalekranaatin projektiilin maksimissa 6 500 metrin korkeuteen. Räjähtäessään projektiili hajosi 1 500
osaan. Sirpaleet kykenivät tuhoamaan lentokoneen 10 metrin säteellä räjähdyksestä ja vaurioittamaan
lentokonetta vielä 120 metrin päässä.
Panssarikranaattien läpäisykyky
Ammus/iskukulma
Tyyppi:
Paino:
Nopeus:
Etäisyys:
(kg)
(m/s)
100 m
500 m
1000 m
1500 m
2000 m
- PzGr / 90°
APHE
-
795
98
-
78
-
-
- PzGr 39 / 90°
APHE
-
795
128
-
97
-
-
- PzGr 40 / 90°
APCR
-
-
185
-
123
-
-
Tuotanto
8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykkejä valmistivat Krupp ja Rheinmetall asekonsernit. Vuosien 1933–1945 tuotanto, käsittäen mallit
18, 36 ja 37 oli 20 754 kpl. Tykin valmistuskustannukset olivat 33 600 RM.
Vuosi
1933–1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
Määrä
2 469 (Flak 18)
183
1 130
1 998
3 052
4 712
6 482
738
Vuosi / Kuukausi
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
- 1941
90
81
107
165
164
168
179
197
151
192
192
175
- 1942
172
172
172
205
205
205
339
339
339
384
398
386
- 1943
413
418
406
434
434
441
448
443
443
451
452
444
- 1944
499
499
509
525
518
495
489
477
493
520
559
508
- 1945
341
331
345
-
-
-
-
-
-
-
-
-
*) Huom! Tuotantoluvuissa mukana 8.8 cm Flak 36 ja 37 (Tuotantoluvut koottu useista eri
lähteistä ja luvuissa tuntuu olevan epätarkkuuksia)
8.8 cm Flak ilmatorjunnassa
Vuonna 1944 Saksan ilmatorjuntatykistössä palveli noin kaksi miljoonaa miestä. Kotimaan
ilmapuolustuksen joukoista tosin monet olivat koulupoikia tai rintamapalvelukseen liian
vanhoja, jopa sotavankeja oli mukana. Silti ilmatorjunta pystyi ampumaan vuonna 1944 alas
3 501 amerikkalaista lentokonetta. Joskus se pystyi jopa loistaviin tuloksiin. Esimerkiksi
24.3.1944 RAF menetti Berliinin yllä 72 pommikonetta, joista ilmatorjunnan alas ampumia 50
konetta.
Ilmatorjuntatykistö kasvoi Saksassa koko sodan ajan. Huippu saavutettiin vuonna 1944. Elokuussa
1944 Saksan ilmatorjunnalla oli käytössään 10 704 kpl 8.8 cm Flak 18, 36 ja 37 -ilmatorjuntatykkiä.
On vielä todettava, ettei viholliskoneiden pudottaminen ilmatorjuntatykeillä ollut kovinkaan
taloudellista, sillä keskimäärin yhden lentokoneen alas ampumiseksi täytyi ampua 3 343 ammusta.
Kun ammukset muutetaan rahaksi, saadaan summaksi 267 440 RM yhtä lentokonetta kohti.
Ensikerran saksalaiset käyttivät 8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykkejä panssarintorjunnassa kesäkuussa 1940
Ranskan sotaretken aikana. Sotaretken aikana tykeillä tuhottiin 152 panssarivaunua ja 151 bunkkeria.
Tykit tulivat todella kuuluisiksi Pohjois-Afrikan aavikkosodassa, jossa Erwin Rommelin Afrika Korps kuritti
brittien panssarivaunuja. Vuoden 1941 aikana näillä tykeillä tuhottiin 264 brittien panssarivaunua.
Operaatio Barbarossan aikana 8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykki oli oikeastaan ainut ase, joka oli todella tehokas
puna-armeijan uusia T-34/76 ja KV-1 -panssarivaunuja vastaan. Panssaritorjunnassa tykki pystyi 500 metrin
etäisyydeltä, 60 asteen osumakulmalla puhkaisemaan 103 mm panssaria.
8.8 cm Flak 37 -ilmatorjuntatykki asemissa itärintamalla, talvella 1942. Kuva: Tapio
Heiskasen valokuvakokoelma. 91.Rs.It.Ptri, 88 ITK 39 Herttoniemi, Helsinki 5.3.1944. Kuva: SA-kuva
88 ItK/37 ja 88 ItK/37 RMBK Suomessa
Suomi osti Saksasta keväällä 1943 18 kpl 8.8 cm Flak 37 -ilmatorjuntatykkiä. Tykit toimitettiin vetotrailerilla
(Sonderanhänder 202). Tykkejä ostettiin kesäkuussa 1944 kaikkiaan 72 kpl lisää. Nämä tykit toimitettiin ilman
vetolavettia, eikä niissä ollut ristilavettia. Nämä tykit voitiin asentaa pulttaamalla kiinteille ampuma-alustoille.
Tykit sijoitettiin Helsingin, Tampereen, Turun ja Kotkan ilmapuolustukseen. Tykkien tulen ohjaamisessa käytettiin
saksalaisvalmisteisia mekaanisia tulenjohtotietokoneita (Kommando Gerät 40 ja Kommando Hilfs Gerät 35).
Maalinosoituksessa käytettiin apuna saksalaisvalmisteisia tutkia FuMG 62 Wurtzberg 39 T versio C ja FuMG Freya A1.
Tykit palvelivat Suomen puolustusvoimia suhteellisen pitkään, sillä ne poistettiin ilmatorjunnan käytöstä vasta vuonna 1977. Ne
muutettiin rannikkotykistön käyttöön sopiviksi ja palvelivat siellä aina vuoteen 2000 asti.
Suomalaiset nimitykset ampumatarvikkeille
•
88 itakrv 50/60-RMB
(HE, 900 g amatolia, projektiili 9,0 kg, Vo 837 m/s)
•
88 itakrv rj 50/60-RMB
(HE, 900 g amatolia, projektiili 9,0 kg, Vo 837 m/s)
•
88 psakrv 54/65-K
(APHE, 117 g amatolia, 31 g penthrit, projektiili 9,5 kg, Vo 820 m/s)
•
88 psakrv rj 54/65-K
(APHE 117 g amatolia, 31 g penthrit, projektiili 9,5 kg, Vo 820 m/s)
Pohjois-Suomeen kesällä 1941 saapuneella saksalaisella AOK Norwegenin (myöh. AOK Lappland) ilmatorjunta
joukoilla oli käytössään useita kymmeniä, keveitä 2 cm Flak -ilmatorjuntatorjuntatykkejä (2 cm Flak 30 ja 38).
Nämä kevyet ilmatorjuntatykit oli tarkoitettu lähinnä kohteiden lähitorjuntaan. Niitä käytettiin myös
satunnaisesti jalkaväen tukiaseena, vihollisen elävää voimaa, sekä panssaroituja kohteita vastaan.
Suomeen saapuneista divisioonista, ainoastaan SS-divisioona Nordilla oli oma ilmatorjuntapataljoona. Muille
divisioonille armeijakunnat jakoivat ilmatorjuntapattereita tarpeen mukaan. Suurin Suomen alueella toiminut
saksalainen ilmatorjuntaosasto, oli 13.Ilmatorjuntaprikaati (XIII Flak-Brigade). Sen pääasiallinen tehtävä
oli suojata Petsamo-Kolosjoki alueen tärkeä nikkelikaivos. 27.8.1944 13.Ilmatorjuntaprikaatilla oli keveiden ja
keskiraskaiden ilmatorjuntatykkien lisäksi kaikkiaan 76 kpl 8.8 cm Flak 18, 36 ja 37 -ilmatorjuntatykkiä.
8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykki Lapissa, syksyllä 1944. Kuva: SA-kuva
SS-Nord
Saksalainen SS-divisioona Nord taisteli vuosina 1941–1944 Kiestingin suunnalla. Divisioonan
ilmatorjuntapataljoonan raskaspatteristo oli aseistettu 8.8 cm Flak 36/37 tykein (4 kpl). Patteriston
ampumatarvikemäärät olivat pienet, samoin ammuskulutus. Kiestingin korvessa oli suhteellisen harvoin
8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykille sopivia maaleja.
Ampumatarviketilanne:
Pvm:
Ammus
Joukoilla
Varastolla
Kulutus (15pv aikana)
- 15.11.1941
8.8 cm PzGr.Patr.
224
282
7
- 15.11.1941
8.8 cm Sprgr.Patr. Zt.Zz
1 696
2 798
110
- 15.11.1941
8.8 cm Sprgr.Patr. AZ.
0
0
0
- 30.11.1941
8.8 cm PzGr.Patr.
224
1 213
0
- 30.11.1941
8.8 cm Sprgr.Patr. Zt.Zz
1 696
4 480
0
- 30.11.1941
8.8 cm Sprgr.Patr. AZ.
0
43
0
- 15.12.1941
8.8 cm PzGr.Patr.
304
2 539
3
- 15.12.1941
8.8 cm Sprgr.Patr. Zt.Z.
1 484
3 811
3
- 15.12.1941
8.8 cm Sprgr.Patr. AZ.
122
139
44
- 26.10.1942
8.8 cm PzGr.Patr.
112
595
0
- 26.10.1942
8.8 cm Sprgr.Patr. Zt.Z.
800
1 715
0
- 26.10.1942
8.8 cm Sprgr.Patr. AZ.
40
746
0
Lähdeluettelo
Lone Sentry - German 88 mm Antiaircraft Gun Materiel 29.7.1943, url: http://www.lonesentry.com, 3.3.2012
Die 8.8 cm - Flak, Handbuch für den Flakartillerie 1939
Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, vol. 5, part 1
Das Heer 1939 - 1945
L.Dv.4402/1, Die Munition der Flakartillerie, 1942
L.Dv.4414/3, Die Munition der 8.8 cm Flak 18, 36 und 37, 1942