FN Browning High Power (FN P35)

Yleistä

Yhdysvaltalainen asesuunnittelija John Moses Browning (1855–1926) suunnitteli vuosina 1922–1923 FN Browning -pistoolin prototyypin. Hän jätti aseesta 28.6.1923 patenttihakemuksen, joka hyväksyttiin 22.2.1927. Browningin kuoltua vuonna 1926, pistoolin kehitystyötä jatkoi belgialainen asesuunnittelija Dieudonné Joseph Saive (1888–1970). Saive sai aseen valmiiksi sarjatuotantoa varten vuoden 1929 aikana. Aseen valmistuksen aloittaminen kuitenkin lykkäytyi maailman laajuisen talouslaman vuoksi.

FN aloittaa valmistuksen

Belgialainen asetehdas Fabrique Nationale de Herstal (FN) aloitti vuonna 1935 yksitoimisen, itselataavan sotilaspistoolin FN Browning High Power (FN M/35) valmistamisen. Aseesta on käytetty myös nimityksiä FN P35, FN GP, FN M/35, FN Hi Power ja FN HP. Aseessa on suuri kapasiteettinen kaksirivinen lipas, josta pohjautuu yksi aseen nimityksistä FN GP (FN Grande Puissance). Nimitys ”High Power”, tulee ilmeisesti siitä, että FN latasi aikoinaan 9x19 Pb -patruunat kovemmalla latauksella, kuin esimerkiksi silloiset saksalaiset patruunatehtaat.

Asetehdas FN Herstal sai ensimmäisen 10 000 pistoolin tilauksen Belgian armeijalta vuoden 1935 alussa. Tilattu ase-erä oli valmis maaliskuussa 1935 ja luovutettiin tilaajalle.

Rakenne

Ase on lyhyt rekyyliperiaatteella toimiva yksitoiminen puoliautomaattipistooli. Pistoolin lukitusmekanismi on perinteinen Browning-tyyppinen, eli piippu lukittuu luistiin kahden lukitusolakkeen avulla. Aseen piippu on 118 mm pitkä ja sen sisäpinnalle on ajettu kuusi oikeakätistä rihlapalkkia. Laukaisuvastus on yllättävän suuri, jopa 3,4 kg. Tällä on ilmeisesti haettu käyttöturvallisuutta, vaikka aseessa sen vasemmalla sivulla varmistin onkin.

Aseessa on säädettävä tangenttityyppinen takatähtäin, jossa on etäisyyssäädöt 50 metrin välein, 50–500 metriä. Aseen metalliosat on valmistettu teräksestä ja pintakäsittelynä on sinistys. Karhennetut kahvalevyt on valmistettu vaaleasta pähkinäpuusta.

Puuperä

FN P35 -pistoolissa on nähty kahta eri mallia puuperiä. Ensimmäinen malli on samankaltainen kuin saksalaisessa Parabellum P.08 -pistoolissakin. Eli puuperä on käytännössä lautamallinen, metallisella kiinnikkeellä varustettu perä. Perä voidaan kiinnittää kuljetusta varten kiinni nahasta valmistettuun pistoolikoteloon. Toinen puuperä malli on samanlainen kuin saksalaisissa Mauser C96 -pistooleissakin. Tämä perämalli on käytännössä myös aseen kotelo. Puukoteloperiä on nähty ainakin Kanadassa valmistetuissa FN Browning High Power -pistooleissa.

Tuotanto

FN ehti myydä FN P35 -pistooleita ennen toisen maailmansodan syttymistä, ainakin Belgian, Eestin, Kiina, Liettuan ja Perun armeijoille. Myytyjen pistoolien määrä oli noin 56 000 kpl. Saksan miehitettyä Belgian vuonna 1940, FN-tehdas jatkoi FN P35 -pistoolien valmistusta, tosin nyt Saksan armeijan tarpeisiin. FN-tehdas annettiin 19.6.1940 saksalaisen Deutsche Waffen- und Munitionsfabriken (DWM) osaksi. FN valmisti sodan aikana kaikkiaan noin 319 000 pistoolia. Nämä aseet kulkivat saksalaisten kirjanpidossa nimikkeellä Pistole 640(b).

Pistole 640(b) tuotanto saksalaisille

• 1940, 8 500 kpl
• 1941, 65 700 kpl
• 1942, 80 600 kpl
• 1943, 101 200 kpl
• 1944, 63 000 kpl
• yhteensä 319 000 kpl

Saksalaisille valmistettuihin aseisiin lyötiin saksalaiset Waffenamt -tarkastusleimat. Waffenamt WaA 613 leima lyötiin toukokuun 1940 – 1941 alun välisenä aikana valmistettuihin aseisiin, sarjanumerot 44 500 – 65 200. WaA 103 leima lyötiin aseisiin jotka valmistettiin tammikuu 1941 – toukokuu 1942 välisenä aikana, sarjanumerot 65 200 – 95 000. WaA 140 leima puolestaan lyötiin aseisiin, jotka valmistettiin toukokuun 1941 ja 1944 lopun välillä. Waffenlamt-leima lyötiin aseen runkoon vasemmalle puolelle, liipaisimen yläpuolelle, sekä aseen luistiin, hieman edellisen leiman yläpuolelle.

Pistole 640(b) -pistooleille valmistettiin nahkakoteloita Saksassa ainakin Waldbröhlissä toimivan Karl Barth Militäreffekten-Fabrik tehtaan toimesta. Koteloissa on valmistajan dla-leima ja sen perässä valmistusvuoden kaksi viimeistä numeroa (esim. dla 43). Lisäksi koteloihin lyötiin Waffenamt WaA 195 leimat. Karl Barth valmisti myös muiden pistoolien koteloita, kuten Parabellum P.08 -pistoolienkin.

Saksan armeijassa aseita jaettiin ilmeisesti pääasiassa laskuvarjojääkäreiden (Fallschimjäger) ja Waffen-SS -joukkojen käyttöön, mutta myös jonkin verran maavoimille (Wehrmacht). FN-pistoolien valmistus Saksan armeijalle lopetettiin elokuussa 1944. Saksalaiset hylkäsivät FN tehtaan 5.9.1944, vain päivää ennen Liittoutuneiden joukkojen saapumista alueelle.

Asetta valmistettiin toisen maailmansodan aikana myös Kanadassa, Inglisin tehtaalla, nimellä Browning High Power. Valmistetut 150 000 pistoolia menivät Kanadan armeijan käyttöön.

Toisen maailmansodan jälkeen

FN Browning High Power pistoolista on valmistettu useita eri versioita. Sodan aikana valmistettiin alkuperäistä mallia FN P35 (Mk I). Ilmeisesti mallimerkintä Mark I (Mk I) on brittien antama nimitys. Sodan jälkeen ovat tulleet ainakin mallit Mk II ja Mk III. Malli Mk II otettiin tuotantoon 1980-luvun alkupuolella ja malli Mk III vuonna 1988. Mallien II ja III sarjanumerointi vaikuttaa olevan suhteellisen vaikea ja sekava asia. Keräilijät ovat löytäneet yllätyksekseen useitakin aseita samalla sarjanumerolla.

Belgialainen FN-asetehdas jatkoi FN Browning High Power pistoolien valmistusta sodan jälkeen. FN vei pistoolin FN Browning High Power Mk I versiota Yhdysvaltojen markkinoille vuonna 1954, mutta siitä ei kuitenkaan tullut mitään suurta menestystarinaa, ilmeisesti lähinnä Colt M1911 -pistoolin suuren suosion vuoksi. Myöhemmin yhdysvaltalainen asevalmistaja Browning aloitti pistoolin valmistuksen. Myös unkarilainen FEG ja argentiinalainen FM (Fabricaciones Militares) valmistivat pistoolia lisenssillä.

FN Browning High Power Mk III -pistoolien valmistus lopetettiin lopullisesti Browningin tehtaalla Yhdysvalloissa vasta vuonna 2017. Asemalli oli suhteellisen suosittu ja näitä pistooleita ehdittiin nähdä noin 90 eri maan viranomaiskäytössä.

Suomessa

Suomi tilasi vuonna 1939 FN-asetehtaalta 2 400 kpl, FN Browning High Power (FN P35) -pistoolia, armeijan käyttöön. FN toimitti Suomeen 900 pistoolia helmikuussa 1940 ja loput 1 500 asetta maaliskuussa 1940. Aseista suurin osa jaettiin ilmavoimien käyttöön, loput annettiin maavoimille. Aseen nimitys armeijan kirjanpidossa oli 9,00 pist/FN ja 900 PIST FN.

Vuonna 1951 9,00 pist/FN -pistooleita oli puolustusvoimien kirjanpidossa vielä 1 378 kappaletta ja ne olivat palveluskäytössä aina vuoteen 1986 asti.

Belgialaisten asetarkastajien merkinnät

Alla olevassa listassa esitetään belgialaisten asetarkastajien merkinnät, FN Herstal asetehtaalla valmistetuissa aseissa vuosina 1935–1945. Jokaisella asetarkastajalla oli oma kirjain, joka lyötiin heidän tarkastamaansa aseyksilöön. Listalla ovat mukana vain ne tarkastajat, jotka tarkastivat aseita FN P35 (Mk I) mallin -pistooleita.

• A = 1911 – 1940, Nicolas C. Wolf
• B = 1927 – 1959, Charles Roland
• C = 1924 – 1948, Louis Brenu
• E = 1924 – 1959, Auguste Jamart
• F = 1927 – 1953, Lambert Alexandre
• G = 1928 – 1959, Josef Charlier
• H = 1938 – 1968, Christophe Woit
• J = 1930 – 1968, Pierre Neuprez
• K = 1929 – 1968, Walthere Delsaux
• L = 1937 – 1968, Antoine Salmon
• M = 1923 – 1952, Louis Couchant
• N = 1923 – 1952, Louis Couchant ?
• O = 1928 – 1965, Charles Watrin
• U = 1923 – 1953, Hubert Charlier
• X = 1937 – 1964, Alfred Reignier
• Z = 1924 – 1949, Theodore Degobert