Glock 41 Gen 4

Yleistä

Glock 17 polymeerirunkoinen puoliautomaattipistooli kehitettiin vuonna 1981, itävaltalaisen asevalmistajan Glock Ges.m.b.H. -yhtiön toimesta. Aseen suunnitteli asesuunnittelija Gaston Glock, Itävallan armeijan tilauksesta. Itävallan armeija valitsi Glock 17 –pistoolin palvelusaseekseen vuonna 1983.

Lähinnä taktiseen käyttöön suunniteltu Glock 41 –pistoolien valmistus aloitettiin vuonna 2013. Ase on pesitetty kaliiperille .45 ACP. Glock-pistoolit ovat saavuttaneet suuren suosion ja ovat nykyisin viranomaiskäytössä maailman yleisimpiä palveluspistooleja

Glock 41 Gen 4

Glock 41 –pistoolien kehitettiin vuoden 2013 aikana ja se esiteltiin vuoden 2014 Shot Show –asemessuilla Las Vegasissa. Glock 41 Gen 4 on lähestulkoon identtinen Glock 17 Gen 4 –pistoolin kanssa. Ainoana erona on hieman järeämpi kaliiperi, pidempi piippu, 2 mm leveämpi runko ja luisti, joten se on myös hieman painavampi. Aseen kahvarunko on samankokoinen.

Glock-pistoolit koeammutaan tehtaalla Ransom Rest –tyyppiseltä ampumatuelta. Kokeessa ammutaan kaksi ensimmäistä laukausta korkeapaineisilla patruunoilla ja viisi seuraavaa tavallisilla patruunoilla.

Nykypäivänä Yhdysvalloissa yli 65 % poliisiviranomaisista on käytössään Glock-pistooli. Pistoolia käyttävät useat eri erikoisyksiköt, kuten SWAT (Special Weapons & Tactics Team) ja ERT (Emergency Responce Team). Vuonna 2016 FBI valitsi palvelusaseeksi Glock-pistoolit ja täten myös FBI HRT (Hostage Rescue Team) sai Glock-pistoolit.

Tehtaan testiammunta

Glock-pistoolit koeammutaan tehtaalla Ransom Rest –tyyppiseltä ampumatuelta. Kokeessa ammutaan kaksi ensimmäistä laukausta korkeapaineisilla patruunoilla ja viisi seuraavaa tavallisilla patruunoilla. Tavallinen tulos Glock 41 pistoolilla 25 metrin matkalta, viidellä patruunalla on noin 50 mm kasa.

Toiminta

Glock on lyhytrekyyliperiaatteella toimiva itselataava pistooli. Aseessa ns. jäykkäyhteys perustuu luistin hylsynpoistoaukkoon lukkiutuvaan, auetessaan peräpäästään alaspäin keinahtavaan piippuun. Pistoolin erikoisuus on se, että siinä ei ole iskuvasaraa. Ase on normaalitilassaan aina ns. puolivireasennossa. Rakenteesta johtuen siinä ei ole erillistä varmistinvipua, vaan siinä on liipaisinvarmistin. Iskuripiikki lukittuu automaattisesti ja estää pistoolin laukeamisen, muulloin kuin liipaisinta oikealla tavalla vedettäessä.

Rakenne

Glock 41 Gen 4 –pistooli on rakenteellisesti yksinkertainen ja siinä on vain 34 osaa (useimmissa puoliautomaattipistooleissa on ainakin 50 osaa tai enemmän). Se on valmistettu pääosin kestävästä, lämpötila neutraalista polymeeristä (jonka perustana on nylon 6 thermoplastic, eli polyamide 6), jolloin aseen paino on saatu pienemmäksi. Aseessa käytetty polymeeri kestää jopa 200 Celsius asteen kuumuuden ja on suhteellisen immuuni aseöljyn vaikutuksille.

Polymeeristä on valmistettu koko aseen kahvarunko, kahvan lisäpalat, luistin perälevy, liipaisin sekä lipas (pl. lippaan jousi). Suurimmat metalliosat ovat, aseen luisti–lukko yhdistelmä sekä piippu. Metallia on käytetty myös laukaisukoneiston pienosissa. Aseen painosta metalliosat muodostavat noin 80 %.

Aseen ergonominen muotoilu, RTF-karhennetut kahvalevyt parantavat oteta ja optimaalinen 108 asteen kahvakulma yhdessä, tekevät aseella ampumisesta miellyttävää. Kahvan kokoa voi jonkin verran ”säätää” omalle kädelle sopivaksi, erikokoisia kahvapaloja vaihtamalla.

Luisti ja piippu on pintakäsitelty Tenifer-menetelmällä. Tenifer-menetelmässä väritön carbo-nitraattiseos rikastuttaa terästä hapella 500 Celsius asteen lämpötilassa, tiivistäen teräksen huokoset. Menetelmän avulla pinta saadaan erittäin kovaksi ja kestäväksi. Väitetään, että piippu käsitellään tällä menetelmällä myös sisäpinnalta ja näin piipusta saadaan erittäin kestävä. Fyysisesti menetelmä lisää pintaan vain noin 0,04 – 0,05 mm paksuisen pinnoitteen. Pinnoitteen kovuus on 64 Rockwell C kovuusluokkaa ja se antaa 99 % korroosion suojan myös suolavettä vastaan. Vuodesta 2010 alkaen Glock on vaihtanut Tenifer-menetelmän suola-nitratisointi Tenifer-menetelmästä, kaasu-nitratisointi Tenifer-menetelmään.

Aseen 135 mm pitkä piippu on valmistettu kylmätakomalla teräksestä ja sen sisäpuolelle on tehty oikeakätinen Polygon-rihlaus (rihlannousu 1/250 mm), joka käytännössä on muodoltaan heksagonaalinen.

Liipaisimessa on ns. Safe Action systeemi, eli ns. liipaisin varmistin. Tehdasvalmisteisen laukaisukoneiston laukaisu vastus on 28 N. Lisäksi aseessa on latausilmaisin, joka kertoo käyttäjälle, milloin patruuna on patruunapesässä.

Kahvarunkoon, luistin alle on sijoitettu varustekisko, johon voi kiinnittää esimerkiksi laser-tähtäimen tai taktisen valaisimen.

Polygon-rihlaus

Polygon-rihlaus on normaalia rihlaustapaa kestävämpi, sillä siinä ei ole teräviä rihlapalkkien reunoja, jotka käytön ansiosta hiljalleen kuluessaan muuttavat ammutun luodin käyttäytymistä piippu vaiheen aikana. Polygon-rihlauksen sivun optimaalinen kaareva muoto antaa luodille pyörivän liikkeen, säilyttäen kuitenkin riittävän tiiviyden. Polygon-rihlattu piippu on kestävämpi, mahdollistaa suuremman luodin lähtönopeuden (pienempi kitka) ja se on myös helpompi puhdistaa kuin perinteisellä tavalla rihlattu piippu.

Glock mallit ja kaliiperit

Optinen tähtäin

Glock 41 Gen 4 –pistooliin valmistetaan optisia tähtäimiä, jotka voidaan kiinnittää luistin päälle kiinnitetyn takatähtäimen paikalle erillisen kiinnitysjalan avulla. Esimerkkinä voisi mainita Trijicon RMR 05G ja Docter Sight III valopistetähtäimet.

Äänenvaimennin

Glock-pistoolille on olemassa sveitsiläisen Brügger & Thometin valmistama (B&T Impuls) äänenvaimennin. Vaimennin on 199 mm pitkä, halkaisija 35 mm ja paino 305 g. Vaimentimen peräpää muodostaa impulssilaitteen eli ns. Nielsen-laitteen. Ilman impulssilaitetta vaimentimen paino estäisi asetta toimimasta itselataavana.

Impulssilaitteen tarkoitus on antaa vaimentimen pääosan liikkua laukaisun jälkeen piipunsuuhun kierretyn kiinnitysosan suhteen, siten että vaimennin perääntyy puristusjousta vasten, samalla kun aseen piippukin perääntyy.

Vaimentimen huonopuoli on se, että se peittää suhteellisen tehokkaasti aseen kiinteät tähtäinlaitteet. Toisaalta positiivinen asia on, että vaimennin ei oikeastaan vaikuta luotien lähtönopeuksiin (vaikutus on ilmeisen marginaalinen). Vaimentimen vaimennus teho on luokkaa 20–22 dB.