Saksalaisen asetehdas Theodor Bergmann Waffenfabrik aloitti Bergmann Einhand taskupistoolin valmistuksen,
ilmeisesti vuonna 1919. Bergmann asetehdasta johti tuolloin asesuunnittelija Hugo Schmeisser. Bergmann
Einhand -pistoolin viritysmekanismissa käytetään puolalaisen Witold Chylewskin patentoimaa virityssysteemiä,
joka mahdollistaa aseen virittämisen poikkeuksellisesti vain yhtä kättä käyttäen. Ase oli varsinkin
ensimmäisessä maailmansodassa käsivarteen haavoittuneiden veteraanien suosiossa, juurikin yksinkertaisen
viritysjärjestelmän vuoksi.
Rakenne
Lignose ”Einhand” taskupistooli on pienikokoinen ja kevyt. Aseessa on teräksestä valmistettu 53 mm pitkä,
6,35 mm kaliiperinen piippu. Erikoisen aseesta tekee sen virityssysteemi, joka mahdollistaa aseen virittämisen
yhdellä kädellä. Aseessa on vipu varmistin rungon vasemmalla sivulla. Varmistinvipu lukitsee iskurin ja
iskuvasaran. Luistin takapäässä on lisäksi jousitoiminteinen vireilmaisin. Metalliosien pintakäsittelynä
on sinistys. Aseen kahvalevyt on valmistettu mustasta bakeliitista ja niissä on valmistajan nimi. Aseen
lipas on yksirivinen tankolipas, johon sopii mallista riippuen joko kuusi, tai yhdeksän patruunaa.
Tähtäinlaitteet ovat kiinteät ja suhteellisen vaatimattomat.
Toiminta
Lignose ”Einhand” on itselataava, massasulkuinen yksitoiminen (single-action) taskupistooli. Aseen toiminta
perustuu massasulkuperiaatteeseen (blowback-operated). Käytännössä tarkoitus on, että aseen massalukko
sulkee patruunan patruunapesään, kunnes ammuttu luoti on jättänyt piipun. Ampumatapahtumassa syntynyt
taaksepäin suuntautuva kaasun paine työntää hylsyä ja siten myös jousikuormitteista lukkoa auki. Lukon
siirryttyä tämän voiman ansiosta taka-asentoonsa, se palaa palautinjousen voimasta takaisin kiinni,
työntäen samalla lippaan syöttösillalla makaavaan uuden patruunan patruunapesään.
Käsiteltävyys
Aseen pieni koko tekee siitä vaikean ampua, tosin Modell 3A on hieman suurempi ja siten helpompi käsitellä.
Myöskään aseen erittäin lyhyt piippu (53 mm) ja pienet tähtäinlaitteet eivät helpota tarkkojen laukausten
ampumista. On tietenkin muistettava, että 6,35 mm (.25ACP) kaliiperi ei ole kovin tehokas ja se on tarkoitettu
lyhyille ampumamatkoille.
Tuotanto
Aseen suunnitteli Theodor Bergmann asetehtaan pääsuunnittelija Hugo Schmeisser. Schmeisser käytti aseen
viritysmekanismissa Itävallassa asuvan puolalaisen Witold Chylewskin patentoimaa virityssysteemiä, joka
mahdollisti aseen virittämisen poikkeuksellisesti vain yhtä kättä käyttäen. Viritin on itseasiassa liipaisimen
muotoinen messingistä valmistettu osa, joka on samalla osa liipaisinkaarta. Chylewski jätti Itävallassa patentti
hakemuksen 6.10.1913 ja se hyväksyttiin 1.6.1914 (patentti n:o 68151).
Theodor Bergmann asetehdas osti patentin n:o 68151 Chylewskiltä ja aloitti taskupistoolin valmistamisen
ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ilmeisesti vuonna 1919, Gaggenaun (Baden) kaupungissa sijaitsevassa
tehtaassaan. Pistoolit valmistettiin juurikin Gaggenaun tehtaalla, eikä Bergmannin toisella tehtaalla Suhlissa.
Bergmannin valmistamissa aseissa on tunnusmerkkinä kahvalevyjen teksti ”BERGMANN”. Valmistuneiden aseiden
sarjanumerot olivat välillä 1–6825.
Saksalainen Der Waffenschmied uutislehti tiedotti 15.2.1922, että berliiniläinen patruunoita ja ruuteja
valmistava Lignose-Aktiengesellschaft) oli ostanut Bergmann asetehtaat Gaggenaussa ja Suhlissa, jonkin aikaa
Theodor Bergmannin kuoleman jälkeen. Lignose Abteilung Suhl, aloitti nyt pistoolin valmistuksen. Lignose oli
hakenut patenttia yhdenkäden virityssysteemille Saksassa, 26.4.1921 ja se myönnettiin 19.1.1924 (patentti
n:o 388458).
Ensimmäisen kerran Lignose ”Einhand” pistooleita markkinoitiin 25.7.1922. Nämä aseet olivat muuten identtisiä aiempien
kanssa, mutta nyt kahvalevyissä oli teksti ”LIGNOSE”. Valmistettujen aseiden sarjanumerot olivat välillä 6900–54882?.
Aseen sarjanumero oli sijoitettu kahvarunkoon, kahvalevyn alle.
Lignose pistooleista oli olemassa kaksi eri mallia Modell 2A – liivintaskupistooli eli Westentaschenpistole ja
Modell 3A – taskupistooli eli Taschenpistole. Modell 2A oli varustettu kuuden patruunan lippaalla ja Modell 3A
yhdeksän patruunan lippaalla, myös kahvarunko oli suurempi.
Lignose pistoolien markkinointi lopetettiin vuoden 1927 lopulla, kun Suhler Waffenfabrik Gebrüder Merkel oli
ostanut Lignose Abeteilung Suhlin. ilmeisesti viimeiset ”Einhand” -pistoolit valmistettiin vuonna 1939.
Lignose-pistoolista ei koskaan tullut myyntimenestystä, sillä ase oli suhteellisen kallis, 42 RM. Lisäksi aseen
yhden käden virityssysteemiä ei kaikkialla jostain syystä hyväksytty. Tästä johtuen valmistusmäärä jäi alle
55 000 kappaleen
Valmistajan merkinnät
Bergmann-pistoolin luistin vasemmalla sivulla oli valmistajan merkintä; ”THEODOR BERGMANN GAGGENAU WAFFENFABRIK
SUHL CAL. 6,35 D.R.P.a.”. Kun Lignose osti Bergmann tehtaan ja muutetiin merkintä seuraavaksi; ”AKT.-GES. LIGNOSE,
BERLIN ABTEILUNG SUHL – CAL. 6,35 D.R.P.a”. Valmistajan merkinnässä D.R.P.a t= Deutsches Reichs-Patente ja
tarkoittaa, että asemalli on patentoitu Saksassa.
Lignose Model 2 ja 3 (Browning)
Lignose-pistoolista on lisäksi olemassa toiminnaltaan Browning-tyyppinen taskupistoolimalli. Tästä taskupistoolista
on myös kaksi mallia Modell 2 (kuuden patruunan lipas ja Modell 3 (yhdeksän patruunan lipas). Aseet ovat pitkälti
saman näköisiä ja saman kokoisia, mutta mallit 2 ja 3 ovat kuitenkin Browning-tyyppisiä, eikä niissä ole yhdenkäden
viritys mahdollisuutta.
Babylon Berlin
Vuonna 2017 ilmestyneessä saksalais-itävaltalaisessa, 1920-luvun loppua kuvaavassa jännityssarjassa Babylon Berlin,
nähdään Lignose ”Einghand” Modell 3A, elokuvahahmo Franz Krajewskin (Peker Henning) kädessä.