Lignose 'Einhand'

Yleistä

Saksalaisen asetehdas Theodor Bergmann Waffenfabrik aloitti Bergmann Einhand taskupistoolin valmistuksen, ilmeisesti vuonna 1919. Bergmann asetehdasta johti tuolloin asesuunnittelija Hugo Schmeisser. Bergmann Einhand -pistoolin viritysmekanismissa käytetään puolalaisen Witold Chylewskin patentoimaa virityssysteemiä, joka mahdollistaa aseen virittämisen poikkeuksellisesti vain yhtä kättä käyttäen. Ase oli varsinkin ensimmäisessä maailmansodassa käsivarteen haavoittuneiden veteraanien suosiossa, juurikin yksinkertaisen viritysjärjestelmän vuoksi.

Rakenne

Lignose ”Einhand” taskupistooli on pienikokoinen ja kevyt. Aseessa on teräksestä valmistettu 53 mm pitkä, 6,35 mm kaliiperinen piippu. Erikoisen aseesta tekee sen virityssysteemi, joka mahdollistaa aseen virittämisen yhdellä kädellä. Aseessa on vipu varmistin rungon vasemmalla sivulla. Varmistinvipu lukitsee iskurin ja iskuvasaran. Luistin takapäässä on lisäksi jousitoiminteinen vireilmaisin. Metalliosien pintakäsittelynä on sinistys. Aseen kahvalevyt on valmistettu mustasta bakeliitista ja niissä on valmistajan nimi. Aseen lipas on yksirivinen tankolipas, johon sopii mallista riippuen joko kuusi, tai yhdeksän patruunaa. Tähtäinlaitteet ovat kiinteät ja suhteellisen vaatimattomat.

Toiminta

Lignose ”Einhand” on itselataava, massasulkuinen yksitoiminen (single-action) taskupistooli. Aseen toiminta perustuu massasulkuperiaatteeseen (blowback-operated). Käytännössä tarkoitus on, että aseen massalukko sulkee patruunan patruunapesään, kunnes ammuttu luoti on jättänyt piipun. Ampumatapahtumassa syntynyt taaksepäin suuntautuva kaasun paine työntää hylsyä ja siten myös jousikuormitteista lukkoa auki. Lukon siirryttyä tämän voiman ansiosta taka-asentoonsa, se palaa palautinjousen voimasta takaisin kiinni, työntäen samalla lippaan syöttösillalla makaavaan uuden patruunan patruunapesään.

Käsiteltävyys

Aseen pieni koko tekee siitä vaikean ampua, tosin Modell 3A on hieman suurempi ja siten helpompi käsitellä. Myöskään aseen erittäin lyhyt piippu (53 mm) ja pienet tähtäinlaitteet eivät helpota tarkkojen laukausten ampumista. On tietenkin muistettava, että 6,35 mm (.25ACP) kaliiperi ei ole kovin tehokas ja se on tarkoitettu lyhyille ampumamatkoille.

Tuotanto

Aseen suunnitteli Theodor Bergmann asetehtaan pääsuunnittelija Hugo Schmeisser. Schmeisser käytti aseen viritysmekanismissa Itävallassa asuvan puolalaisen Witold Chylewskin patentoimaa virityssysteemiä, joka mahdollisti aseen virittämisen poikkeuksellisesti vain yhtä kättä käyttäen. Viritin on itseasiassa liipaisimen muotoinen messingistä valmistettu osa, joka on samalla osa liipaisinkaarta. Chylewski jätti Itävallassa patentti hakemuksen 6.10.1913 ja se hyväksyttiin 1.6.1914 (patentti n:o 68151).

Theodor Bergmann asetehdas osti patentin n:o 68151 Chylewskiltä ja aloitti taskupistoolin valmistamisen ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ilmeisesti vuonna 1919, Gaggenaun (Baden) kaupungissa sijaitsevassa tehtaassaan. Pistoolit valmistettiin juurikin Gaggenaun tehtaalla, eikä Bergmannin toisella tehtaalla Suhlissa. Bergmannin valmistamissa aseissa on tunnusmerkkinä kahvalevyjen teksti ”BERGMANN”. Valmistuneiden aseiden sarjanumerot olivat välillä 1–6825.

Saksalainen Der Waffenschmied uutislehti tiedotti 15.2.1922, että berliiniläinen patruunoita ja ruuteja valmistava Lignose-Aktiengesellschaft) oli ostanut Bergmann asetehtaat Gaggenaussa ja Suhlissa, jonkin aikaa Theodor Bergmannin kuoleman jälkeen. Lignose Abteilung Suhl, aloitti nyt pistoolin valmistuksen. Lignose oli hakenut patenttia yhdenkäden virityssysteemille Saksassa, 26.4.1921 ja se myönnettiin 19.1.1924 (patentti n:o 388458).

Ensimmäisen kerran Lignose ”Einhand” pistooleita markkinoitiin 25.7.1922. Nämä aseet olivat muuten identtisiä aiempien kanssa, mutta nyt kahvalevyissä oli teksti ”LIGNOSE”. Valmistettujen aseiden sarjanumerot olivat välillä 6900–54882?. Aseen sarjanumero oli sijoitettu kahvarunkoon, kahvalevyn alle.

Lignose pistooleista oli olemassa kaksi eri mallia Modell 2A – liivintaskupistooli eli Westentaschenpistole ja Modell 3A – taskupistooli eli Taschenpistole. Modell 2A oli varustettu kuuden patruunan lippaalla ja Modell 3A yhdeksän patruunan lippaalla, myös kahvarunko oli suurempi.

Lignose pistoolien markkinointi lopetettiin vuoden 1927 lopulla, kun Suhler Waffenfabrik Gebrüder Merkel oli ostanut Lignose Abeteilung Suhlin. ilmeisesti viimeiset ”Einhand” -pistoolit valmistettiin vuonna 1939.

Lignose-pistoolista ei koskaan tullut myyntimenestystä, sillä ase oli suhteellisen kallis, 42 RM. Lisäksi aseen yhden käden virityssysteemiä ei kaikkialla jostain syystä hyväksytty. Tästä johtuen valmistusmäärä jäi alle 55 000 kappaleen

Valmistajan merkinnät

Bergmann-pistoolin luistin vasemmalla sivulla oli valmistajan merkintä; ”THEODOR BERGMANN GAGGENAU WAFFENFABRIK SUHL CAL. 6,35 D.R.P.a.”. Kun Lignose osti Bergmann tehtaan ja muutetiin merkintä seuraavaksi; ”AKT.-GES. LIGNOSE, BERLIN ABTEILUNG SUHL – CAL. 6,35 D.R.P.a”. Valmistajan merkinnässä D.R.P.a t= Deutsches Reichs-Patente ja tarkoittaa, että asemalli on patentoitu Saksassa.

Lignose Model 2 ja 3 (Browning)

Lignose-pistoolista on lisäksi olemassa toiminnaltaan Browning-tyyppinen taskupistoolimalli. Tästä taskupistoolista on myös kaksi mallia Modell 2 (kuuden patruunan lipas ja Modell 3 (yhdeksän patruunan lipas). Aseet ovat pitkälti saman näköisiä ja saman kokoisia, mutta mallit 2 ja 3 ovat kuitenkin Browning-tyyppisiä, eikä niissä ole yhdenkäden viritys mahdollisuutta.

Babylon Berlin

Vuonna 2017 ilmestyneessä saksalais-itävaltalaisessa, 1920-luvun loppua kuvaavassa jännityssarjassa Babylon Berlin, nähdään Lignose ”Einghand” Modell 3A, elokuvahahmo Franz Krajewskin (Peker Henning) kädessä.

Tekniset tiedot versioittain