Haenel Schmeisser Modell I

Yleistä

Saksalainen asesuunnittelija Hugo Schmeisser (1884–1953) suunnitteli Haenel Schmeisser Modell I -taskupistoolin vuonna 1920, ollessaan työssä Bergmannin asetehtaalla. Pistoolin kaliiperi on pienille taskupistooleille tyypillinen 6,35 mm Browning (.25 ACP). Pistooli sai nimensä Haenel Schmeisser Modell I, oikeastaan vasta vuonna 1927, kun Modell II suunniteltiin. Sitä ennen ase tunnettiin nimellä "die Schmeisserpistole", eli suomeksi "Schmeisser-pistooli".

Rakenne

Haenel Schmeisser Model I –taskupistoolissa on teräksestä valmistetut piippu, lukko, luisti ja kahvarunko. Aseen 6,35 –kaliiperisen piipun pituus on 52,2 mm ja sen sisäpinnalle on ajettu neljä oikeakätistä rihlapalkkia.

Kahvalevyt on valmistettu mustasta bakeliitista ja niissä on valmistajan HS-monogrammi. Teräksestä valmistettuun yksiriviseen tankolippaaseen sopii kuusi patruunaa.

Ase on rakenteellisesti suhteellisen yksinkertainen (vain 32 osaa) ja samalla pienikokoinen, joten se on helppo kätkeä henkilön vaatetukseen. Aseen pienikoko ja vaatimattomat tähtäinlaitteet tekevät sillä ampumisesta haastavaa, mutta se on pienen kaliiperinsakin vuoksi tarkoitettu vain lyhyille ampumamatkoille.

Toiminta

Haenel Schmeisser Model I -taskupistooli on toiminnaltaan samankaltainen kuin FN m/1906 -taskupistooli. Schmeisser toimii massasulkuperiaatteella. Laukaistaessa ase, ruutikaasujen laajeneminen saa luodin liikkeelle ja samalla luisti ja piippu liikkuvat taaksepäin. Luistin liikettä hidastaa luistin palautinjousi. Kun luisti saavuttaa ns. taka-asennon, on luoti poistunut jo piipusta ja ulosvetäjä vetänyt hylsyn pois patruunapesästä. Luisti aloittaa nyt palautinjousen voimasta, liikkeen takaisin eteenpäin. Samalla se työntää lippaan syöttösillalta uuden patruunan patruunapesään ja ase on jälleen valmis laukaistavaksi uudelleen.

Aseessa on myös luistin päässä ns. latausilmaisin. Tämän käyttöturvallisuutta lisäävän yksityiskohdan ansiosta, käyttäjä näkee helposti milloin ase on ladattu. Erikoinen käyttöturvallisuus tekijä on vielä se, ettei lipasta voi poistaa, ellei ase ole varmistettu.

Tuotanto

Aseen valmistus aloitettiin Haenelin tehtaalla Suhlissa (C.G. Haenel Waffen- und Fahrradfabrik) vuonna 1922, jatkuen aina vuoteen 1930 asti. Aseen tarkka tuotantomäärä on tuntematon, mutta sarjanumeroiden perusteella voisi päätellä valmistusmäärän olleen noin 170 000 – 180 000 kpl.

Toisaalta sarjanumerolistauksissa on noin 50 000 aseen aukko, välillä 100 000 ja 150 000. Jos em. numeroille ei ole sarjanumeroitu aseita, on todellinen valmistusmäärä tietenkin pienempi, noin 120 000 asetta.

Modell I –pistoolista valmistettiin kahta hieman toisistaan poikkeavaa variaatiota. Ensimmäisessä variaatiossa on hieman suurempi takatähtäin ja valmistajan merkinnöissä on pieniä eroja. Modell I ensimmäistä variaatiota valmistettiin ainakin sarjanumeroon 67615 asti. Toista variaatiota puolestaan valmistettiin pienemmällä takatähtäimellä ainakin sarjanumeroon 181322 asti.

Valmistajan merkinnät

Aseen luistin vasemmalla puolella on teksti; "C.G. HAENEL SUHL SCHMEISSER PATENT". Luistin oikealla puolella, sekä rungossa on N-kruunu savuttoman ruudin tarkastusmerkintä.

Aseen luistista on olemassa myös toinen variaatio. Variaatioiden ero on takatähtäimen muotoiluissa. Myös luistin vasemmalle puolelle lyödyssä tekstissä on ero. Variaatio 2:n teksti; "C.G.HAENEL SUHL, GERMANY, SCHMEISSER'S PATENT.

Mallien väliset erot (Modell I & II)

Schmeisser Modell I (malli 1) on hieman kookkaampi ja pyöreämpi muodoltaan, kuin kulmikkaampi ja kevyempi uudempi malli 2. Malli 1:n kahvalevyssä on HS-monogrammi, kun malli 2:ssa on teksti "Schmeisser". Myös aseen piipussa on eroja. Molempien kaliiperi on toki sama 6.35x16, mutta malli 2:ssa on hieman lyhyempi piippu ja sen rihlaus on erilainen. Malli 1:n piipussa on neljä oikeakätistä rihlapalkkia, kun taas malli 2:ssa kuusi oikeakätistä. Modell II –pistoolia valmistettiin tiettävästi vain noin 10 000 kpl.

Suomessa

Suojeluskuntain Yliesikunta toimitti saksalaisia Schmeisser Modell I ja II -pistooleita Suojeluskuntien jäsenille 1920- ja 1930-luvuilla. Schmeisser-pistooleita myytiin myös siviiliaseliikkeissä kuten, oy K. Hjorth Ab, Ab Onni Lindebäck oy ja Wiklund.

Suojeluskuntain Kauppa oy (Skoha) kauppasi aseita ainakin vuodesta 1924 alkaen, tuolloin hinta oli 225 mk. Vuonna 1925 aseen hinta laski jostakin syystä ja Shohan hinta aseelle oli enää 180 mk. Vuonna 1930 Skoha myi Mod. I –pistoolia hintaan 215 mk ja Mod. II hintaan 215 mk. Samat aseet niklattuina maksoivat 10 mk ns. sinistettyä perusmallia enemmän.

oy K. Hjorth Ab Tampereella kauppasi vuonna 1925 pistoolia nimikkeellä saksalainen Schmeisser, hintaan 250 mk. oy Wiklund Ab kauppaisi Schmeisser–pistooleita vuonna 1930, hintaan 275 mk. Varalippaita myytiin samaan aikaan hinta 15 mk/kpl.Lisäksi Skoha myi ainakin vuosina 1930–1938 varaosia molempiin malleihin (Schmeisser Mod. I ja II).

Suomen armeijalla oli käytössään joitakin 6,35 mm Haenel Schmeisser -taskupistooleita. Nämä aseet olivat lähinnä upseereiden henkilökohtaisia itsepuolustusaseita.

Schmeisser-pistooleita myytiin 1990-luvulla noin 600 mk hintaan. Nykyisin aseiden arvo on kunnosta riippuen noin 50–150 €. Näitä pistooleita on vielä nykyäänkin jäljellä niin paljon, että voidaan sanoa, ettei se ole maassamme harvinainen.

C.G. Haenel Waffen- und Fahrradfabrik

Saksalainen asevalmistaja Haenel aloitti toimintansa Suhlissa jo vuonna 1840. Tehtaan perusti preussilainen Carl Gottlieb Haenel. Tehtaalla valmistettiin nimensä mukaisesti polkupyörien lisäksi, myös aseita. Ensimmäinen Haenelin valmistama ase oli Reichsrevolver M1879.

Ensimmäisen maailmansodan aikana tehdas valmisti Saksan keisarillisen armeijan tarpeisiin Mauser 98 –kiväärejä ja pistimiä. Sodan jälkeen vuonna 1921 Hugo Schmeisser suunnitteli Haenel Schmeisser –taskupistoolin, joka myös otettiin tuotantoon. Vuonna 1928 tuotantoon otettiin MP18 –konepistooli.

Toisen maailmansodan aikana Haenel valmisti mm. MP 40 –konepistooleita ja Sturmgewehr StG 44 –rynnäkkökivääreitä. Toisen maailmansodan päätyttyä 1945, jäi Suhlin kaupunki ja myös Haenelin tehdas Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle ja tehtaan toiminta lakkautettiin.

DDR:n aikana Haenelin tehtaalla valmistettiin ainakin ilmakivääreitä, VEB Fahrzeug- und Jagdwaffenwerk ”Ernst Thälmann” (FAJAS) alaisuudessa. Eräs tuotteista oli vuonna 1966 suunniteltu Haenel Modell 303 –ilmakivääri.

Vuonna 2008 Haenel aloitti toiminnan uudelleen Suhlissa, nimellä C.G. Haenel GmbH. Haenel valmistaa metsästys –ja urheilu käyttöön suunnattuja kivääreitä. Se valmistaa nykypäivänä myös sotilaskäyttöön suunnattuja RS9-tarkkuuskiväärejä ja CR223-puoliautomaattikivääreitä. » Lue lisää