×

MENU

Pistoolit (1890–1945) Pistoolit (1946–2019) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–1999 Kiväärit (2000–2019 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2019) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2019) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet Muut varusteet Metsästysperinteet WW2 - raskaskalusto
Updates Sitemap Download Coming soon Cookie Policy
WAFFENLAGER.NET
Firearms Website
  FI     EN

Physica M37


Yleistä

Helsingissä toiminut Oy Physica Ab kehitti vuosien 1935-1937 aikana, laatikkomallisen Physica M37 -tähtäinkaukoputken. Se oli alun perin tarkoitettu Maxim-konekivääriin, Suomen armeijan suorittaessa konekiväärillä pitkän matkan koeammuntoja. Tätä samaa laitetta käytettiin myöhemmin tarkka-ampujakiväärissä m/37 (m/27 PH), sekä tarkka-ampujakiväärissä m/39 PH. Physica M37-tähtäin oli kohtuullinen konekiväärikäytössä, mutta valitettavan huono tarkka-ampujan kivääriin kiinnitettynä.

Physica M37Physica M37, Asevarikko 1 16.3.1943. Kuva: SA-Kuva. Zoom

Rakenne

Physica M37 on laatikkomallinen, kolme kertaa suurentava prismatähtäin. Optiikka on sijoitettu jykevän metallilaatikon sisään. Ruuvilukitteiset tähtäimen säätimet on sijoitettu päälle (pystysäätö) ja vasemmalle sivulla (sivusäätö). Tähtäinjalustaa oli olemassa kahta eri mallia, joista korkeampi hyväksyttiin tuotantoon.

Tähtäimen problematiikkaa

Tähtäimen ja sen jalustan suhteellisen korkean muotoilun vuoksi, tarkka-ampuja joutui nostamaan päänsä kohtuuttoman korkealle, suhteessa aseen piippulinjaan. Tähtäämään kohottautunut tarkka-ampuja paljasti helposti itsensä vihollisen tähystykselle, mutta korkea tähtäyslinja aiheutti ongelmia myös etäisyys ennakon arvioinnissa. Tätä ongelmaa pyrittiin kompensoimaan kiinnittämällä tähtäin alemmaksi, aseen piippulinjan vasemmalle sivulle. Tämä ikävä kyllä toi mukanaan uusia ongelmia, sillä tähtäimellä pystyi ampumaan tarkasti vain sen kohdistusetäisyydelle, muille etäisyyksille ampuja joutui huomioimaan piippulinjan sivulle asennetun tähtäimen tähtäyslinjan, suhteessa aseen piippuun.

Tähtäimen silmäetäisyys okulaarilinssistä on vain noin 40 mm, mikä on vain noin puolet normaalin tähtäinkiikarin silmäetäisyydestä. Kun huomioidaan suomalaisen 7.62x53R kaliiperisen jalkaväenkiväärin rekyyli, on ampuja saanut olla todella tarkkana ja tukea aseensa korostetun tukevasti olkapäähän, ettei tähtäin ole osunut rekyylin vuoksi silmäkulmaan.

Physica M37, kuten muutkin suomalaisten valmistamat tähtäinkaukoputket kärsivät kostealla ilmalla, vesihöyryn tiivistymisestä linssien sisäpinnalle. Tätä linssien huurtumista ei pystytty kenttäolosuhteissa poistamaan. Venäläisiltä sotasaaliiksi saaduista PU, PE ja PEM -tähtäinkiikareista, pataljoonan taisteluvälinehuollon henkilöstö puolestaan pystyi kosteuden poistamaan.

Toisaalta, tähtäimellä oli myös joitakin hyviäkin puolia. Käytettäessä tähtäintä sivujalkakiinnitteisesti, oli aseen makasiinin täyttäminen mahdollista patruunakampaa käyttäen, mikä ei ollut mahdollista esimerkiksi Ajack -tähtäinkiikarin kanssa. Tähtäimen ristikko oli erinomainen, tarjoten ampujalle helpotusta ennakkoarvioinnissa, ristikon pysty- ja vaaka suuntaisten ennakkoviivojen muodossa. Tätä ennakkoarviointia vain valitettavasti haittasi tähtäimen asentaminen vasemmalle sivulle.


Tarkka-ampuja vääpeli Varkila Rajajoella 18.4.1943. Kuva: SA-Kuva.

Vaikuttaisi siltä, että ylläoleva valokuva on otettu valokuvaajan pyynnöstä. Sillä vääpelin silmän etäisyys Physica M37 -tähtäimestä vaikuttaisi olevan selkeästi suurempi kuin 40 mm. Vaikuttaisi myös siltä, että Physica M37 -tähtäimen käyttö kypärä päässä voisi olla vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, koska kypärän lippa todennäköisesti ottaisi kiinni tähtäimeen. Kuvassa ampuja tuskin näkee tähtäimen läpi oikeaoppisesti, johtuen liian pitkästä silmäetäisyydestä.

Tuotanto

Oy Physica Ab sai M37 -tähtäimen kehitystyön valmiiksi vuoden 1937, jolloin Suomen armeija tilasi 250 tähtäintä. Tähtäimet valmistettiin Helsingissä Oy Physica Ab toimesta. Physicalla oli tuolloin vajaat 20 työntekijää ja johtajana toimi Reinhold Westlin. Physican pääasiallinen tuote oli kuitenkin armeijalle valmistettavat kompassit. Physica M37 kiikarinjalkoja puolestaan valmisti Helsingissä toiminut Leonard Lindelöf konetehdas Oy.

Tilatuista tähtäimistä 100 kpl tarkoitettiin Maxim M/23-33 -konekivääreihin ja 150 kpl tarkka-ampujakivääreihin (m/27 PH ja m/39 PH). Physica M37 tähtäimiä kiinnitettiin Jalkaväenkivääri m/27 -mallin kivääreihin, jotka oli havaittu tarkkakäyntisiksi. Näissä aseissa oli Tikkakosken valmistamat piiput ja niiden sarjanumerot olivat pääsääntöisesti välillä 79000-87000. Physica M37 -tähtäimellä varustettua kivääriä kutsuttiin virallisesti nimellä tarkka-ampujakivääri m/37.

Talvisodan alkaessa 30.11.1939, oli armeijalle toimitettu 84 kpl Physica M37 -tähtäintä. Kesällä 1940 oli saatu valmiiksi kaikki 150 tähtäintä, jotka oli tilattu tarkka-ampujakivääreihin. Tammikuussa 1943 (toisen tiedon mukaan vuoden 1941 aikana) varustettiin 100 kpl M39-kivääriä Physica M37 -tähtäimillä. Tähtäimet kiinnitettiin tarkkakäyntisiin Valtion kivääritehtaan (VKT) valmistamiin M39-kivääreihin, joiden sarjanumerot olivat pääsääntöisesti välillä 26000-65000. Vuonna 1951 suoritetussa varuste inventoinnissa, Physica M37 -tähtäimiä oli jäljellä vielä 193 kpl.

Physica M37 -tähtäinten tarkka valmistusmäärä ei ole tiedossa. Erään tiedon mukaan niitä olisi valmistettu 250 kpl, toisen tiedon mukaan vajaat 400 kpl. Joka tapauksessa tarkka-ampujakivääreitä varustettiin noin 200 kpl Physica M37 -tähtäimellä (noin 100 kpl m/27 PH ja 100 kpl m/39 PH).


Lähdeluettelo

  • Arma Fennica 1 - Suomalaiset aseet, Timo Hyytinen
  • Arma Fennica 2 - Sotilasaseet, Timo Hyytinen
  • Suomalaisten tarkka-ampujien toiminta sodassa 1941-1944, Jyrki Tulppala, 1990
  • Sniping Rifles on the Eastern Front 1939-1945, Martin Pegler
  • Ase-Lehti 2/1984, Suomen Puolustusvoimien tarkka-ampujakiväärit ja niiden optiset tähtäinlaitteet, Markku Palokangas

★ 5.11.2019 (✪ 15.12.2019)

Waffenlager.net - Copyright © 2019 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.