Panzerjäger V Jagdpanther (Sd.Kfz 173)

Yleistä

Saksan asetoimisto (Waffenamt) teki 3.8.1942 päätöksen aloittaa raskaan rynnäkkötykin kehitystyö, jonka pohjana käytettäisiin uuden, osin vielä kehitteillä olevan Pz.Kpfw V Panther Ausf. G -mallisen panssarivaunun runkoa. Uuteen rynnäkkötykkiin tuli kiinnittää voimakas 8.8 cm panssarintorjuntatykki. Vastuu uuden vaunun suunnittelusta annettiin Essenissä toimivalla Krupp asekonsernille. Moottoreiden suunnittelusta vastasi Daimler-Benzin tehdas nro 40.

Jagdpantherin prototyyppi valmistui lokakuussa 1942. Lopullinen tuotantoversio oli valmis 1.5.1943. Puinen prototyyppi esiteltiin Adolf Hitlerille 20.10.1943 Arysissä, Itä-Preussissa. Samalla esiteltiin myös Königstiger ja Jagdtiger mallitkin. Vaunun sarjatuotanto voitiin aloittaa testien jälkeen vasta lokakuussa 1943.

Jagdpantherin erinomainen 8.8 cm tykki, hyvä liikkuvuus (46 km/h tiellä ja 24 km/h maastossa) ja matala siluetti tekivät siitä vaarallisen vastustajan. Jagdpanterit kunnostautuivatkin pian taistelukentällä. Eräänä yksityiskohtana mainittakoon, että aseiden ominaisuuksista hyvin perillä oleva Saksan valtakunnan johtaja Adolf Hitler piti sitä jopa parempana kuin Tiger ja Königstiger panssarivaunut. Jagdpantherissa yhdistyi Panther vaunun nopeus ja hyvä viisto panssarointi ja Königstiger vaunun erinomainen tykki, jolla pystyi läpäisemään minkä tahansa vihollisen panssarivaunun panssaroinnin yli kilometrin päästä.

Jagdpanther panssarintorjuntavaunusta valmistettiin kahta eri versiota. Ensimmäinen versio G1 tuli tuotantoon joulukuussa 1943. Siitä käytettiin nimitystä malli 1944 ja G1. Parannettu versio G2 (malli 1945) tuli nimensä mukaisesti tuotantoon vuonna 1945. Siinä oli suurempi ja yksinkertaistetumpi tykin mantletti. Vaunu aseistettiin uudella 8.8 cm Pak 43/4 tykin versiolla, jossa oli kaksiosainen putki. Kaksiosainen putki oli edullisempi valmistaa ja helpompi vaihtaa tarvittaessa. G1-mallissa käytettiin Panther II panssarivaunuun suunniteltua kestävämpää vaihteistoa Zahnradfabrik AK 7-200. Myöhempään G2 malliin asennettiin parannettu versio AK 7-400.

8.8 cm Pak 43/3 L/71

Jagdpantherin pääaseena oli erinomainen pitkäpiippuinen 8.8 cm Pak 43/3 L/71 tykki. Vaunun ammustelineisiin mahtui kaikkiaan 60 ammusta. Tykki oli suojattu ”saukopf” eli sianpää tyyppisellä mantletilla, jossa tykki pystyi kääntymään 13 astetta oikealle ja vasemmalle. Korkeussuunnassa tykki liikkui -8 – +14 astetta. Tykin hinta oli tuolloin 21 000 RM.

Tykin lisäksi vaunun runkoon oli asennettu lähisuojaksi, vihollisen jalkaväkeä vastaan MG-34 mallinen konekivääri. Konekivääri oli asenettu samanlaiseen jalustaan kuin pz.Kpfw V Panther Ausf A vaunuissakin. Lisäksi viimeisiin vaunuihin asenettiin lähisuojaksi savunheitin, Nahverteidigungswaffe (9cm NbK 39).

Optinen tähtäinlaite Sfl.F.1a / Sfl.F ZF 5

Jagdpather panssarintorjuntavaunun pääaseen, 8.8 cm Pak 43/3 L/71 tykin tähtäinlaitteena oli Sfl.F.1a / Sfl.F ZF 5 (5x8) optinen tähtäin. Tähtäimen avulla voitiin tykki kohdistaa maaliin, joka oli maksimissaan 3 000 metrin etäisyydellä. Oikealla olevassa kuvassa Sfl.F.1a tähtäinlaitteen tähtäinkuvio. Tähtäinkuvio on täsmälleen samanlainen kuin Sturmgeschütz-III Ausf G -rynnäkkötykissä käytetyn tähtäinlaitteen Sfl.Z.F.1 tähtäinkuvio.

Käsiaseet

Vaunumiehistöllä oli henkilökohtaisten aseiden lisäksi käytössä joukko erilaisia vaunukohtaisia aseita. Mukana oli kaksi MP 38/40 -konepistoolia ja niihin 384 patruunaa. Merkinantopistooli Walther Leuchtpistole 42 Heeresmodel. Merkinantopistooliin oli mukana kaksi patruunalaatikkoa, yhteensä 24 patruunaa, joista 6 vihreää, 6 punaista ja 12 laskuvarjolla varustettua valaisupatruunaa.

Zimmerit-massaus ja maalaus

Jagdpanther vaunut saivat antimagneettisen Zimmerit-massauksen panssarilevyjen pintaan joulukuusta 1943 alkaen. Massaus viivästytti vaunun rintamakäyttöön ottoa noin kuusi päivää, koska massan kuivuminen oli hidasta. Massauksesta luovuttiin syyskuussa 1944.

Tekniset tiedot

Panssarointi

Ampumatarvikkeet

8.8 cm Pak 43/2 käytti 88x882R kaliiperisia ammuksia, jotka oli varustettu sähkönallilla. Ammukset eivät olleet yhteensopiva myös 8.8 cm Flak 18/36 ilmatorjuntatykkiin ja Tiger I vaunuissa käytettyihin 8.8 cm Kwk L/56 tykkeihin. Jagdpantherin tykin käyttämän ampumatarvikkeen hylsyn mitta oli pidempi.

Tykkiä varten vaunuun lastattiin maksimissa 60 ammusta. Noin 50% ammuksista oli panssarikranaatteja (Pz.Gr.) ja 50 % sirpalekranaatteja (Sprgr L 4.5). Toisinaan mukana oli myös muutamia alikaliiperikranaatteja (APCR).

• 8.8 cm Panzergranatpatrone 39/43 (PzGr 39/43), APCBE-HE
• 8.8 cm Panzergranatpatrone 40/43 (PzGr 40/43), APCR
• 8.8 cm Panzergranatpatrone 39 HL, (PzGr 39 HL), HEAT
• 8.8 cm Sprenggranatpatrone 43 (Sprgr.Patr. 43), HE

Ampumatarvikkeiden läpäisykyky

*) testissä käytetty panssarilevy 240 BHN RHA.

Tykin osumatarkkuus

Tuotanto

M.I.A.G. (Mühlenbau und Industrie A.G.) aloitti tuotannon Braunschweigissä tammikuussa 1944 ja Hannoverissa M.N.H. (Maschinenfabrik Niedersachsischen-Hannover G.m.b.H.) marraskuussa 1944. Erään tiedon mukaan kokonaistuotanto oli 396 vaunua. Toisen lähteen mukaan tuotanto käsitti 419 vaunua. Valmistettujen vaunujen runkonumerot olivat välillä 300 001 – 300 392. Suurin kuukausittainen tuotantopiikki sattui tammikuulle 1945, jolloin valmistui kaikkiaan 72 Jagdpantheria. Suunnitteilla oli myös Jagdpanther II, jonka aseena olisi 12.8 cm Pak 80 L/55, mutta sota ehti loppua ennen projektin valmistumista.

Jagdpanthereita valmistettiin kaikkiaan kolmella eri tehtaalla:

• Maschinenfabrik Niedersachen Hannover G.m.b.H (M.N.H.), Hannover
• Mühlenbau und Industrie A.G. (M.I.A.G.), Braunschweig
• Maschinenbau und Bahnbedarf (M.B.A.), Postdam-Brewitz

Jagdpanthereiden tuotantomäärä jäi pieneksi, johtuen lähinnä liittoutuneiden ilmapommitusten tehtaille aiheuttamista suurista vahingoista. Erityisesti MIAG ja MHN tehtaat kärsivät suuresti ilmapommituksista. Vuonna 1944 Yhdysvaltojen 8.Ilma-armeija (8.USAAF) pommitti B-17 ja B-24 raskailla pommikoneilla MIAG tehdasta, aiheuttaen 30–50 % vahingot tehdasrakennuksille.

Jagdpanther vaunujen pääaseen, 8.8 cm Pak 43/71 tykin valmistuksesta vastasi Dortmunf-Hoerder-Hüttenverein AG. Ilmeisesti tykin valmistukseen otti osaa myös Brandenburger-Eisenwerke GmbH. Maybach HL230 P30 moottorit puolestaan valmisti Maybach Werke, Friedrichshafenissa ja Auto-Union A.G., Chemnitzissä.

Tuotanto kuukausittain

Rintamalla

Ensimmäiset Jagdpantherit saapuivat rintamalle kesäkuussa 1944, missä ne jaettiin panssaridivisioonien panssarintorjuntapataljoonille. Ensimmäiset yksiköt olivat 559 ja 654 panssarintorjuntapataljoona (Pz.Jäg.Abt). Laajamittaisimmin Jagdpanthereita käytettiin Ardennien taistelussa joulukuussa 1944.

Eräs taistelu…

30.7.1944 saksalainen raskas panssarintorjuntaosasto 654 (Schwere Panzer-Jäger-Abteilung 654) oli lähellä Les Logesia, Normandiassa. Kolme Jagdpantheria järjesti väijytyksen brittien 6.kaartin panssariprikaatille (6th Guards Tank Brigade). Jagdpantherit ampuivat tuleen 10–11 Churchill panssarivaunua parissa minuutissa. Osa brittien prikaatista avasi tulen saksalaisia vastaan, sillä seurauksella, että miehistöt hylkäsivät kaksi Jagdpantheria, koska niiden telat olivat poikki.