Saksalaiset havaitsivat kesällä 1941 operaatio Barbarossan alussa, ettei 7.5cm tykin ammusten antama
tulituki jalkaväelle ollut aina riittävä. 7.5cm sirpalekranaattien teho ei aina riittänyt vihollisen
korsujen ja bunkkereiden tuhoamiseen. Tästä syntyi ajatus valmistaa moottoroitu rynnäkköhaupitsi,
jossa olisi tehokas 10.5cm tykki. Tästä aseesta suunniteltiin ns. bunkkerin tuhoaja (Bunkerknacker).
Saksalaiset suunnittelivat 10.5cm haupitsilla varustetun jalkaväen tukivaunun vuoden 1941 lopulla.
Prototyyppi (StuH 42) oli valmis maaliskuussa 1942. Sturmgeschütz III Ausf E rynnäkkötykin runkoon
oli istutettu 10.5cm kevyt kenttähaupitsi (10.5cm le.FH 18). Ensimmäinen malli oli Sturmhaubitze 42
(StuH 42), jota seurasi pian malli Sturmhaubitze 42 Ausf F. Vuonna 1943 tuotantoon otettiin sarjan
viimeinen malli Sturmhaubitze 42 Ausf G.
Uusi ase sai virallisen nimensä vasta 18.3.1944, jolloin se nimettiin sotatarvikeluetteloon nimikkeellä
Sturmgeschütz III für 10.5cm Stu.Haub. 42 (Sd.Kfz. 142/2). Panssarijoukkojen tarkastaja kenraali
Guderian muutti nimen elokuussa 1944, rynnäkköhaupitsiksi (Sturmhaubitze).
10.5cm StuH 42 L/28
Sturmhaubitze 42 Ausf G vaunussa käytetty tykki on itse asiassa modifioitu versio kevyestä kenttähaupitsista
(10.5cm leichte Feldhaubitze 18). Tykkiä valmisti Rheinmetall-Borsig AG asekonserni. Aseen käytännön
tulinopeus oli noin kuusi laukausta minuutissa. Toimintaa hidasti haupitsille ominaisten kaksivaiheisten
kartussilaukausten lataaminen. Eli ensin kranaatti putkeen sitten kartussilaukaus hylsyineen.
Tykkimantlettina oli alkuun Sturmgeschütz III Ausf F/8 rynnäkkötykeistä tuttu kulmikas mantletti,
myöhemmin otettiin käyttöön Saukopf-mantletti (ns. sianpää-mantletti). Tykissä käytettiin sähkölaukaisua.
Suujarru poistettiin tuotannon yksinkertaistamisen yhteydessä, ilmeisesti vuoden 1945 alussa.
Tekniset tiedot
Mitat:
Aseistus:
10.5cm StuH 42 L/28
- pituus (runko)
5,40 m
- kaliiperi
10.5cm L/28
- pituus (kok.pit)
6.14 m
- putken pituus
L/28 m (2.941 m)
- leveys
2,95 m
- paino
1 985 kg
- korkeus
2,16 m
- tulinopeus
6 lk./min
- paino (tst)
24 000 kg
- kääntönopeus
ei pyörivää tornia
- maavara
39 cm
- rekyyli
- mm
- tähtäin
Sfl.ZF1
Moottori:
Maybach HL120 TRM
- ammukset
36 kpl
- teho
265 hv
- 7.92 mm MG34
torni, (+/- °)
- nopeus
40 km/h (20 km/h)
- ammukset
600 kpl (7.92 mm)
- polttoaine
be 74 oct (310 l)
- kulutus
200 - 326 l/100 km
- toimintasäde
155 km (95 km)
- kääntösäde
5.85 m
Panssarointi
Vahvuus:
Kulma:
Vahvuus:
Kulma:
- runko
edessä
yläosa
80 mm
/ 38°
- torni
edessä
80 mm
/ 81°
- runko
edessä
alaosa
80 mm
/ 69°
- torni
sivut
30 mm
/ 79°
- runko
sivut
yläosa
30 mm
/ 90°
- torni
takana
30 mm
/ 90°
- runko
sivut
alaosa
30 mm
/ 90°
- torni
katto
17 mm
/ 0-15°
- runko
takana
yläosa
50 mm
/ 80°
- torni
mantletti
80 mm
/ -°
- runko
takana
alaosa
50 mm
/ 80°
- runko
katto
17 mm
/ 0°
- runko
pohja
16 mm
/ 0°
Ampumatarvikkeet
Pz.Gr.39 (AP)
Gr.39 HL/A (HEAT)
Gr.39 HL/B (HEAT)
Gr.39 HL/C (HEAT)
FH Gr. (HE)
Tuotanto
Sturmhaubitze 42 Ausf G vaunuja valmistettiin vuodesta 1943 alkaen Alkettin
(Altmärkische Kettenwerk GmbH) suurella tehtaalla, Berliinissä. StuH 42 vaunuille ei annettu omaa
sarjaa runkojen sarjanumeroinnissa (Fgst.Nr), vaan sarjanumerot ovat sekaisin rinnan Sturmgeschütz III Ausf G
vaunujen kanssa. StuH 42 vaunujen sarjanumerot ovat osin välillä Fgst.Nr. 92001 – 94250 ja Fgst.Nr. 105001 eteenpäin.
Rynnäkkötykkien (Sturmgeschütz-III Ausf G) tuotannosta noin 10 % oli StuH 42 Ausf G tuotantoa.
Kaikkiaan niitä valmistettiin 1 090 kpl. Kun Kaikki Sturmhaubitze 42 mallit lasketaan yhteen
saada luvuksi 1 210 vaunua.
Tuotanto kuukausittain
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
- 1943
-
-
10
34
45
30
25
5
10
11
4
30
- 1944
26
54
56
58
46
100
92
110
119
100
102
40
- 1945
71
24
49
48 ?
-
-
-
-
-
-
-
-
Rintamalla
Ensimmäiset rynnäkköhaupitsit lähetettiin itärintamalle lokakuussa 1942. Yhdeksän vaunua luovutettiin
3./Sturmgeschütz-Abteilung 185 käyttöön, joka taisteli Leningradin suunnalla.
Suomessa
Suomen armeijalla ei ollut käytössä Sturmhaubitze 42 Ausf G vaunuja. Kesäkuussa 1944 Suomeen saapuneella saksalaisella Rynnäkkötykkiprikaati 303:lla (Sturmgeschütz-Brigade 303) oli mukanaan yhdeksän StuH-42 Ausf G vaunua. Prikaati avusti Suomen armeijaa Karjalan kannaksella, venäläisten suurhyökkäyksen pysäyttämisessä. Prikaati poistui Suomesta 7.9.1944.