T-50 kevyt panssarivaunu
Yleistä
T-50 -panssarivaunu suunniteltiin vuosina 1939–1941 korvaamaan vanhentunut jalkaväen tukemiseen
tarkoitettu T-26 -panssarivaunumalli. Vaunun suunnittelu aloitettiin vuonna 1939 Leningradissa Kirovin
tehtaalla numero 185. Vaunun suunnittelusta vastasivat Kirovin tehtaan insinöörit L.Troyanov ja
I. Bushnevov. Vaunun kehittäminen ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla ja suunnittelu
siirrettiin Leningradissa Voroshilov tehtaalle numero 174. Toukokuussa 1940 tehtaalta valmistui
kaksi prototyyppiä. Voroshilovin ja Kirovin tehtaat testasivat prototyyppejä loppuvuodesta 1940.
L. Troysanov viimeisteli vaunun, saatujen testitulosten pohjalta tammikuussa 1941. Vaunu oli
lopulta valmis tuotantoon huhtikuussa 1941.
Tuotanto
T-50 -vaunun ottaminen tuotantoon kangerteli pahoin teknisten ongelmien vuoksi. Myös saksalaisten hyökkäys
Neuvostoliittoon aiheutti omia ongelmia, sillä suuri joukko tehtaita oli siirrettävä Uralin taakse, pois
etenevien saksalaisten ulottuvilta. Tehdas numero 174 evakuoitiin elokuussa 1941 Omskiin ja osin Nizhnij
Tagiliin ja Barnauliin.
Vaunun valmistus aloitettiin kuitenkin ongelmista huolimatta jo syyskuussa 1941, mutta se kärsi edelleen
teknisistä ongelmista. T-50 oli kallis valmistaa ja koska se oli tehottomampi kuin keskiraskas panssarivaunu
T-34/76, ei sen valmistusta haluttu pahemmin kiirehtiäkään. Toisaalta yksinkertaisempi T-60 kevyt panssarivaunu
otettiin tällä aikaa massatuotantoon, joten T-50 -vaunun tarve oli mitätön.
T-50 -vaunuja valmistettiin syyskuun 1941 ja tammikuun 1942 välisenä aikana Omskissa, tehtaassa numero 174,
kaikkiaan 69 kappaletta. Näistä vaunuista vain 48 aseistettiin. Tammikuussa tehdas numero 174 siirtyi
valmistamaan T-34/76 -vaunuja, eikä T-50 -vaunujen tuotantoa enää koskaan käynnistetty uudelleen.
T-50 vaunussa on viisto hitsattu panssarointi, kuten T-34/76 panssarivaunussakin. Vaunun torni oli
uutta suunnittelua ja sen sisään oli sijoitettu kolme miestä. Kolmen miehen torni havaittiin myöhemmin
paljon paremmaksi, kuin vanhat kahden miehen tornit.
T-50 -vaunulla oli kuitenkin omat tekniset ongelmansa. Suurin ongelmista oli epäluotettava ja kallis
V-4 dieselmoottori. Pienikokoisen vaunun ongelma oli myös se, että miehistölle oli sangen rajallisesti
tilaa. Vaunun 45 mm kaliiperin tykki oli hieman alimitoitettu, eikä sen läpäisykyky vastannut odotuksia.
Rintamalla
T-50 -vaunuja nähtiin sotatoimissa Leningradin rintamalla. Suomalaiset saivat yhden vaunun
sotasaaliiksi kesän 1944 torjuntataisteluissa Karjalan kannaksella. Nykyisin tämä vaunu
yksilö on esillä Panssarimuseossa, Parolassa.
