Norjalaisen Kongsberg Våpenfabrik johtaja Ole Krag ja aseseppä Erik Jørgensen suunnittelivat
pulttilukkoisen kiväärin 1800-luvun lopulla. Ase havaittiin toimintavarmaksi ja se otettiin
Norjan, Tanskan ja hieman yllättäen myös Yhdysvaltojen armeijan palvelusaseeksi. Aseita on
valmistettu useita eri malleja, useissa eri kaliipereissa, mutta aseiden perustoimintaratkaisut
ovat pääpiirteittäin samat.
Norja
Norjalainen Kongsbergin asetehdas valmisti Krag-Jørgensen -kivääriä vuoteen 1892 mennessä 122 817
kpl Norjan armeijan käyttöön. Lisäksi Norjan armeija osti 29 000 kivääriä vuosina 1896–1897
Itävallasta (Steyr).
Tanska
Tanskan armeija otti kattavien testien jälkeen käyttöönsä kaliiperille 8x58mmR pesitetyt
Krag-Jørgensen -kiväärit 3.7.1889. Ase säilyi Tanskan armeijan palvelusaseena aina
saksalaismiehitykseen asti 9.4.1940.
Yhdysvallat
Krag-Jørgensen -kivääri oli ensimmäinen Yhdysvaltojen armeijan palveluskivääri, joka käytti savutonta
ruutia käyttäviä patruunoita. Yhdysvaltojen käyttämät kiväärit olivat kaliiperissa .30-40 Krag.
Patruunoita valmisti ainakin Frankford Arsenal, Winchester, Peters, Rem-UMC ja Western. Krag-kiväärien
käyttöaika Yhdysvaltojen armeijan käytössä oli verraten lyhyt 1898–1903, jolloin se korvattiin M1903
Sprignfield -kiväärillä.
Yhdysvaltojen ja Espanjan sota 1898
Amerikkalaiset olivat sodassa Espanjan kanssa vuonna 1898. Taisteluita käytiin Espanjan siirtomaissa
Kuubassa, Puerto Ricossa, Filippiineillä ja Guamilla. Amerikkalaiset kärsivät suuria tappioita
tehokkaiden M93-Mauser kiväärien tulessa. Espanjalaisten käyttämät kiväärit olivat ylivoimaisia
yhdysvaltalaisten käyttämiin kerta laukeaviin mustaruutikivääreihin Springfield Trapdoor (.45-70)
ja Krag-Jørgensen (.30-40) kivääreihin nähden. Krag-Jørgensenin patruuna on kohtuullisen hyvä, mutta
asetta ei voinut ladata patruunakampaa hyväksi käyttäen, vaan ainoastaan irtopatruunoilla. Joten
Krag-Jørgensen hävisi tulinopeudessa ja käsiteltävyydessä Mauserille.
Toinen maailmansota
Saksa miehitti Norjan vuonna 1940 ja asetti Norjan valtion asetehtaan Kongsberg Våpenfabrik valmistamaan
Krag-kiväärejä Wehrmachtin käyttöön. Tehtaan työntekijät kuitenkin sabotoivat tuotantoa ja vain noin
3 500 kivääriä valmistui vuosien 1940–1945 aikana.
Kiväärimallit
Valtio
Malli
Pituus
Piipun pituus
Paino
- Norja
Kivääri M1894
1 267 mm
760 mm
4,22 kg
- Norja
Karbiini M1895
1 016 mm
520 mm
3,37 kg
- Norja
Karbiini M1897
1 016 mm
520 mm
3,37 kg
- Norja
Karbiini M1904
1 016 mm
520 mm
3,78 kg
- Norja
Karbiini M1907
1 016 mm
520 mm
3,78 kg
- Norja
Boy's Karbiini M1906
986 mm
520 mm
3,37 kg
- Norja
Kivääri M1912
1 107 mm
610 mm
3,96 kg
- Norja
Tark.Kiv. M1923
1 117 mm
610 mm
4,05 kg
- Norja
Tark.Kiv. M1925
1 117 mm
610 mm
4,45 kg
- Norja
Tark.Kiv. M1930
1 2207 mm
610 mm
5,15 kg
- Tanska
Kivääri M1889
1 328 mm
832 mm
4,27 kg
- Tanska
Karbiini M1889
1 100 mm
610 mm
3,96 kg
- Tanska
Tark.Kiv. M1928
1 168 mm
675 mm
5,26 kg
- USA
Karbiini M1892
1047 mm
559 mm
3,73 kg
- USA
Kivääri M1896
1245 mm
762 mm
4.02 kg
- USA
Kadetti kivääri M1896
1 245 mm
762 mm
4,05 kg
- USA
Karbiini M1896
1 047 mm
559 mm
3,49 kg
- USA
Kivääri M1898
1 247 mm
762 mm
4,05 kg
- USA
Karbiini M1898
1 047 mm
559 mm
3,51 kg
- USA
Karbiini M1899
1 247 mm
559 mm
3,54 kg
- USA
Poliisi karbiini M1899
1 247 mm
559 mm
3,61 kg
Suomessa
Krag-Jørgensen –kivääreitä oli noin 1400 kpl myös Suomen armeijan ja suojeluskunnan
käytössä. Armeijan aseisiin lyötiin armeijan omistusleima ”SA”.
Sodan jälkeen Krag-Jørgensen –kivääreitä käytettiin yksityishenkilöiden toimesta
metsästysaseina. Osa niistä porattiin uuteen kaliiperiin, kuten tällä sivulla esillä
olevakin ase. Sivulla oleva ase on alun perin ollut 6.5x55 SE -kaliiperinen
Norjan M1894 malli, joka on porattu Suomessa sodan jälkeen kaliiperiin 7x54.