Norjalaisen Kongsberg Våpenfabrik johtaja Ole Krag ja aseseppä Erik Jørgensen suunnittelivat pulttilukkoisen kiväärin 1800-luvun lopulla. Ase havaittiin toimintavarmaksi ja se otettiin Norjan, Tanskan ja hieman yllättäen myös Yhdysvaltojen armeijan palvelusaseeksi. Aseita on valmistettu useita eri malleja, useissa eri kaliipereissa, mutta aseiden perustoimintaratkaisut ovat pääpiirteittäin samat.
Krag-Jørgensen
Norjalainen Kongsbergin asetehdas valmisti Krag-Jørgensen -kivääriä vuoteen 1892 mennessä 122 817 kpl Norjan armeijan käyttöön. Lisäksi Norjan armeija osti 29 000 kivääriä vuosina 1896–1897 Itävallasta (Steyr).
Tanskan armeija otti kattavien testien jälkeen käyttöönsä kaliiperille 8x58mmR pesitetyt Krag-Jørgensen -kiväärit 3.7.1889. Ase säilyi Tanskan armeijan palvelusaseena aina saksalaismiehitykseen asti 9.4.1940.
Krag-Jørgensen -kivääri oli ensimmäinen Yhdysvaltojen armeijan palveluskivääri, joka käytti savutonta ruutia käyttäviä patruunoita. Yhdysvaltojen käyttämät kiväärit olivat kaliiperissa .30-40 Krag. Patruunoita valmisti ainakin Frankford Arsenal, Winchester, Peters, Rem-UMC ja Western. Krag-kiväärien käyttöaika Yhdysvaltojen armeijan käytössä oli verraten lyhyt 1898–1903, jolloin se korvattiin M1903 Sprignfield -kiväärillä.
Amerikkalaiset olivat sodassa Espanjan kanssa vuonna 1898. Taisteluita käytiin Espanjan siirtomaissa Kuubassa, Puerto Ricossa, Filippiineillä ja Guamilla. Amerikkalaiset kärsivät suuria tappioita tehokkaiden M93-Mauser kiväärien tulessa. Espanjalaisten käyttämät kiväärit olivat ylivoimaisia yhdysvaltalaisten käyttämiin kerta laukeaviin mustaruutikivääreihin Springfield Trapdoor (.45-70) ja Krag-Jørgensen (.30-40) kivääreihin nähden. Krag-Jørgensenin patruuna on kohtuullisen hyvä, mutta asetta ei voinut ladata patruunakampaa hyväksi käyttäen, vaan ainoastaan irtopatruunoilla. Joten Krag-Jørgensen hävisi tulinopeudessa ja käsiteltävyydessä Mauserille.
Saksa miehitti Norjan vuonna 1940 ja asetti Norjan valtion asetehtaan Kongsberg Våpenfabrik valmistamaan Krag-kiväärejä Wehrmachtin käyttöön. Tehtaan työntekijät kuitenkin sabotoivat tuotantoa ja vain noin 3 500 kivääriä valmistui vuosien 1940–1945 aikana.
| Valtio | Malli | Pituus | Piipun pituus | Paino |
| - Norja | Kivääri M1894 | 1 267 mm | 760 mm | 4,22 kg |
| - Norja | Karbiini M1895 | 1 016 mm | 520 mm | 3,37 kg |
| - Norja | Karbiini M1897 | 1 016 mm | 520 mm | 3,37 kg |
| - Norja | Karbiini M1904 | 1 016 mm | 520 mm | 3,78 kg |
| - Norja | Karbiini M1907 | 1 016 mm | 520 mm | 3,78 kg |
| - Norja | Boy's Karbiini M1906 | 986 mm | 520 mm | 3,37 kg |
| - Norja | Kivääri M1912 | 1 107 mm | 610 mm | 3,96 kg |
| - Norja | Tark.Kiv. M1923 | 1 117 mm | 610 mm | 4,05 kg |
| - Norja | Tark.Kiv. M1925 | 1 117 mm | 610 mm | 4,45 kg |
| - Norja | Tark.Kiv. M1930 | 1 2207 mm | 610 mm | 5,15 kg |
| - Tanska | Kivääri M1889 | 1 328 mm | 832 mm | 4,27 kg |
| - Tanska | Karbiini M1889 | 1 100 mm | 610 mm | 3,96 kg |
| - Tanska | Tark.Kiv. M1928 | 1 168 mm | 675 mm | 5,26 kg |
| - USA | Karbiini M1892 | 1047 mm | 559 mm | 3,73 kg |
| - USA | Kivääri M1896 | 1245 mm | 762 mm | 4.02 kg |
| - USA | Kadetti kivääri M1896 | 1 245 mm | 762 mm | 4,05 kg |
| - USA | Karbiini M1896 | 1 047 mm | 559 mm | 3,49 kg |
| - USA | Kivääri M1898 | 1 247 mm | 762 mm | 4,05 kg |
| - USA | Karbiini M1898 | 1 047 mm | 559 mm | 3,51 kg |
| - USA | Karbiini M1899 | 1 247 mm | 559 mm | 3,54 kg |
| - USA | Poliisi karbiini M1899 | 1 247 mm | 559 mm | 3,61 kg |
Krag-Jørgensen –kivääreitä oli noin 1400 kpl myös Suomen armeijan ja suojeluskunnan käytössä. Armeijan aseisiin lyötiin armeijan omistusleima ”SA”.
Sodan jälkeen Krag-Jørgensen –kivääreitä käytettiin yksityishenkilöiden toimesta metsästysaseina. Osa niistä porattiin uuteen kaliiperiin, kuten tällä sivulla esillä olevakin ase. Sivulla oleva ase on alun perin ollut 6.5x55 SE -kaliiperinen Norjan M1894 malli, joka on porattu Suomessa sodan jälkeen kaliiperiin 7x54.
★ 9.11.2015 (✪ 15.11.2015)
FI 
EN