×

MENU

Pistoolit (1890–1945) Pistoolit (1946–2023) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–1999 Kiväärit (2000–2023 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2023) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2023) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet Muut varusteet Metsästysperinteet
Updates Sitemap Cookie Policy
WAFFENLAGER.NET
Firearms Website
  FI     EN

Mauser m/96


Yleistä

Ruotsalaiset valitsivat 1800-luvun lopulla uudeksi jalkaväen palveluskivääriksi saksalaisen Mauserin valmistaman kiväärin m/1893. Ruotsi tilasi Saksasta 45 000 kivääriä vuonna 1896. Tilaussopimuksen mukaan nämä aseet tuli valmistaa ruotsalaisesta teräksestä. Mauser valmisti asetta ruotsalaisille kaliiperissa 6.5x55 SE, toimittaen aseita vuoteen 1901 asti, kunnes Ruotsi aloitti oman tuotantonsa lisenssisopimuksen nojalla. Ase sai Ruotsissa nimen Mauser m/96.

Mauser m/96Mauser m/96 Zoom

Tuotanto

Mauser m/96 -kiväärin valmistus aloitettiin Ruotsissa lisenssillä Carl Gustafsin tehtaalla vuonna 1900. Carl Gustafsin lisäksi myös Husqvarnan tehdas aloitti aseen valmistamisen.

Ruotsin valtion asetehtaat valmistivat kivääriä ilmeisesti vuoteen 1946 asti, kaikkiaan noin 495 000 kpl. Mauser m/96 on valmistettu huolellisesti, korkealuokkaisista raaka-aineista. Ase on tarkkakäyntisen kiväärin maineessa, myös Suomessa. Lisäksi saksalainen Mauser asetehdas valmisti vuosina 1895–1900 noin 40 000 Mauser m/96 kivääriä, jolloin aseen valmistusmäärä on noin 535 000 kpl.

Valmistajan merkintöjä

Carl Gustafsin valmistamissa aseissa on patruunapesän päällä valmistajan logo ja teksti: "Carl Gustafs Stads Gevärsfaktori". Husqvarnan valmistamissa kivääreissä on puolestaan teksti: "Husqvarna Vapenfabriks Aktiebolag".

Aseen lähes kaikki suuremmat osat on sarjanumeroitu. Sarjanumeron kolme viimeistä lukua on lyöty seuraaviin osiin; perälevy, lukon vapautinsalpa, lukko (viidessä osassa: lukon kampi, varmistin, peräkappale, virityskappale ja iskuri), takatähtäin, asetin, asettimen salpa, siderenkaat, makasiinin pohjalevy ja syöttökotelo.

Aseisiin lyötiin myös hyväksyntä/tarkastusmerkintöjä: Carl Gustafsin merkintä oli kruunu (suorassa), Husqvarnalla puolestaan kruunu (vinossa, 45°). Yleensä kaikki osat pl. ruuvit, saivat kruunu-tarkastusmerkinnän.

Lisäksi jokainen Ruotsin armeijan vastaanottama ase tarkastettiin, ennen kuin se hyväksyttiin palveluskäyttöön. Tarkastaja löi nimikirjaimensa aseen lukon kehyksen vasemmalle puolelle, aseen sarjanumeron eteen.

Tarkastusmerkintöjä

  Mauser werke, Oberndorf
  Merkintä Vuodet Tarkastaja
- GF 1899 -
- OG 1899 - 1900 -
     
  Carl Gustafs
  Merkintä Vuodet Tarkastaja
- GF 1894 - 1902 Gustsf Fredenberg
- OG 1898 - 1902 Olof Gibson
- HR 1903 - 1906 Erik Ribbing
- KB 1902 - 1905 Konrad Berglund
- JV 1905 - 1911 Kapt. Jaques Virgin
- WL 1909 - 1912 Wolter Langeen
- VT 1911 - 1912 -
- HK 1912 - 1920 Helge Kolthoff
- YT 1911 - 1914 Frans Tellender
- MB 1916 - 1920 Tage Berggren (1914-1917 ?)
- HA 1920 - 1923 Frans Adreasson
- BF 1923 - ? Birger Fagergren, tykistöupseeri
- BH 1917 - 1934 Sten Segerstad
     
  Husqvarna
  Merkintä Vuodet Tarkastaja
- SS 1942 - 1946 kapt. Sten Stenmo
- GB 1934 - 1942 G. Bjurkenstam

Suomessa

Suojeluskunnan käytössä oli 1920-luvun lopulla kaikkiaan 1 550 kappaletta Ruotsin Mauseria (Mauser m/96). Aseista pääosa oli saatu sotaministeriöltä syyskuussa 1919. Näihin aseisiin oli 100 000 patruunaa. Helsingin suojeluskuntapiirillä oli tarkka-ampujakomppania, joka oli varustettu Mauser m/96 -kivääreillä. Aseet kerättiin kuitenkin pois vuoden 1927 kuluessa.

Talvisodan alkaessa Suomessa oli huutava kivääripula. Suomen hallitus tilasi Ruotsista 77 000 Mauser m/96 -kivääriä, ampumatarvikkeineen ja varusteineen. Ruotsalaiset toimittivat tammikuussa 1940 50 000 kivääriä ja 25 000 asetta maaliskuun loppuun mennessä. Talvisodan jälkeen suomalaiset palauttivat jostakin syystä 25 000 asetta takaisin.

Jatkosodan aikana Mauser m/96 -kivääreitä oli käytössä kotialueen suojeluskuntalaisilla ja siellä lähinnä sotilaspoikatoiminnan ampumakoulutuksessa. Jatkosodan jälkeen aseet varastoitiin puolustusvoimien asevarastoihin. Vuonna 1951 kirjanpidossa oli vielä 48 656 asetta.


Lähdeluettelo

  • Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1989, Markku Palokangas
  • Arma Fennica 2, Timo Hyytinen, 2002
  • House of Karlina, Swedish Army Inspector's Names, www.dutchman.rebooty.com
  • Ase-lehti 3/2009, Perinnekiväärit puntarissa, P. Liimatta ja P. Tulilahti
  • Ase-lehti 5/1998, Ruotsin asevoimien Mauser-kiväärit, M. Pitkänen

★ 31.1.2011 (✪ 3.6.2013)

Waffenlager.net - Copyright © 2023 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.