Saksalainen kauppahuone sekä patruuna- ja asevalmistaja Geco (Gustav Genschow & Co. A.G.) valmisti 1920–1930
–luvuilla ainakin pienoiskivääreitä ja joitakin pieni kaliiperisia tarkkuusaseita Berliinin Spandaun asetehtaallaan.
Geco valmistutti aseita myös muilla valmistajilla (ainakin J.P. Sauer ja FN) ja aseisiin lyötiin Geco leimat.
Tiettävästi Geco Anson -haulikoita on valmistettu saksalaisen J.P. Sauerin lisäksi, myös Belgialaisen Fabrique
Nationale (FN) toimesta Liegessä.
J.P. Sauer suunnitteli vuonna 1926 rinnakkaispiipuisen haulikon Sauer & Sohn Modell 175 (m/175 ja m/175 Export)
ja toi sen markkinoille syksyllä 1927. Geco puolestaan toi markkinoille J.P. Sauerin, Geco-leimoin varustetun
Geco-Anson –haulikon, ilmeisesti jo 1920-luvun lopulla. Itse aseissa Geco-Anson m/34 on samanlainen kuin J.P.
Sauer & Sohn Modell 175 Export, joka esiteltiin vuonna 1926, Sauerin toiminnan 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Geco-Anson Modell 34
Rakenne
Geco-Anson m/34 rinnakkaispiippuisessa haulikossa on sinistetyt Kruppin (Krupp Laufstahl) piipputeräksestä
valmistetut haulipiiput, joista vasen on täyssuppea ja oikean puoleinen puolisuppea. Molemmille piipuille
on oma liipaisin, joten piipun valitsinta ei ole. Piipuissa on hylsyn poistoa varten automaattiset hylsyn
ulostyöntäjät, jotka taitettaessa ase, nostavat hylsyä noin 6 mm ulos patruunapesästä. 12-kaliiperisessa
versiossa on 720 mm pitkät piiput ja 16-kaliiperisessa 700 mm pitkät piiput.
Aseessa on parannettu Anson & Deeley lukkojärjestelmä, sekä Greener-tyyppinen ristitappi sulkulaite.
Krupp Laufsthal
Aseessa on automaattivarmistin ja varmistimen manuaalinen liukukytkin on sijoitettu takatukin kaulan päälle.
Aseessa on myös vireilmaisimet molemmille piipuille (pienet viistosti ylöspäin osoittavat metallitapit sulkujen
takana).
Aseen puuosat (käsisuojus ja pyöreäpäisellä ns. puolipistoolikahvalla varustettu tukki) ovat öljyttyä eurooppalaista
pähkinäpuuta (öljytty veden pitäväksi). Perän poskipakka on perinteinen saksalaismallinen, ovaalinmuotoinen. Aseen
vetopituus on 360 mm. Perälevy on mustaa bakeliittia, jossa on Geco-logo. Myös teräksestä valmistettu liipaisinkaari
on päällystetty mustalla bakeliitilla.
Kaiverruksia sulkujen kohdalla.
Tuotanto
Geco valmistutti rinnakkaispiipuisia 12- ja 16-kaliiperisia (12/65 ja 16/65) haulikoita J.P.
Sauerilla ainakin vuosina 1923–1945.
Ilmeisesti J.P. Sauer valmisti Gecolle kahta, vain hieman toisistaan poikkeavaa haulikkomallia, Sauer
& Sohn Modell 28 ja Sauer & Sohn Modell 175 Export. Näiden aseiden ainut ero oli siinä, että malli
28 ei ollut vireilmaisimia ja mallissa 175 Export ne olivat. Geco-Anson Modell 28 –haulikko maksoi
vuoden 1938 myynti-ilmoitusten mukaan 185 RM.
Geco-haulikoita valmistettiin J.P. Sauerin toimesta myös Saksan ilmavoimien (Luftwaffe) käyttöön
vuosina 1942–1944 (sn: 3389xx–339999). Geco-haulikoiden valmistusmäärä on tuntematon.
Geco-haulikon nimi
J.P. Sauerin Gecolle valmistamien haulikoiden nimet tuntuvat olevan melko epämääräinen asia. Aseen
nimityksiä on useita, eivätkä tunnu kaikin osin loogisilta. Myynti katalogeissa esiintyy näistä
haulikoista nimityksiä, Original Geco, Geco-Anson, Gecon-Anson Modell 27, Geco-Anson Modell 28
ja Geco-Anson m/34. Ilmeisesti kyseessä ovat lähinnä Gecon ns. myyntinimet, mutta Geco-Anson
Modell 28 viittaa kyllä suoraan J.P. Sauer Modell 28 –haulikkoon (ilman vireilmaisimia) ja
Geco-Anson m/34 on Sauer & Sohn Modell 175 Export, vireilmaisimineen.
Valmistajan leimat
Sivulla esillä oleva rinnakkaispiippuinen haulikko on valmistettu J.P. Sauerin toimesta Suhlissa
(Sauerin tyylitelty SuS-leima) maaliskuussa 1941 (leima 341, 3=maaliskuu, 41=1941). Aseen kaliiperi
on aluksi ollut 16/65, mutta se on jossain vaiheessa porattu kaliiperiin 16/70 (numeroiden 65
yläpuolelle on tästä johtuen lyöty numerot 70).
Aseen leimat; J.P. Sauer logo (SuS = Sauer und Sohn), kaliiperi 16/65 (korjausmerkintä 16/70,
savuttoman ruudin ns. ”nitroproof”-leima, Suhlin tarkastusleima ja valmistus kuukausi ja vuosi
(341 = 3/1941).
Joskus 1970-80 –lukujen aikana 16/65 –kaliiperisten haulikonpatruunoiden tarjonta heikkeni tuntuvasti,
yleistyvän 16/70 –patruunoiden vallatessa markkinoita. Tästä johtuen aseen omistajat porauttivat asesepillä
patruunapesät pidemmiksi, 70 millisiksi (12/70), pystyäkseen jatkamaan aseensa käyttämistä.
Piiput on valmistettu Kruppin piipputeräksestä (piipuissa merkintä Krupp Laufstahl). Aseen sivulevyt on
päästövärjätty eli kirjokarkaistut. Päästövärjäys on yllättävän hyvässä kunnossa, ottaen huomioon aseen iän.
Päästövärjäys (kirjokarkaisu)
Päästövärjäystä (kirjokarkaistu) eli kuumennuskäsiteltyä on käytetty ja jossakin määrin yhä edelleen
käytetään aseen metalliosien pintakäsittelynä. Päästövärjäyksessä kuumennettuun pintaan muodostuu ohut
sileä oksidikerros ja väri määräytyy oksidi kerroksen paksuuden mukaan.
Alunperin kirjokarkaisun tarkoitus oli estää aseen metalliosien ruostuminen. Myöhemmin metalliosien
sinistys lähestulkoon täysin syrjäytti kirjokarkaisun, koska se on halvempi ja kestävämpi pintakäsittelymenetelmä.
Kirjokarkaisua käytetään kuitenkin yhä nykypäivänkin, suhteellisen hintavana aseen koristeluna ja pintakäsittelynä.
Suomessa 1.6.1927 perustettu Skoha (Suojeluskuntain Kauppa Osakeyhtiö) toi Suomen markkinoille 1930-40 –luvuilla
Geco merkkisiä haulikoita (kaliiperi 12, 16 ja 20) ja Geco pienoiskiväärejä. Myös Oy Wiklund AB kauppasi
Geco-haulikoita vuonna 1930, hintaan 1 500 mk.
Geco-Anson –haulikko maksoi vuoden 1938 myynti-ilmoitusten mukaan Saksassa 185 RM. Suomessa Skoha myi samana
vuonna asetta hintaan 2 150 mk (nykyrahassa noin 740 €). Skoha myi myös aseen perälevyjä hintaan 30 mk ja
teräksestä valmistettuja liipaisinkaaria hintaan 45 mk.
Geco-Anson haulikoiden hintakehitys (Skoha)
Skoha 1930, m/27, 1 200 mk
Skoha 1930, m/28, 1 400 mk
Skoha 1932, m/27, 1 500 mk
Skoha 1932, m/28, 1 600 mk
Skoha 1937, m/34, 2 000 mk
Skoha 1938, m/28, 2 150 mk
Suomeen tuotujen Geco-haulikoiden määrä on tuntematon. Suomessa myydyt Geco–haulikot olivat ilmeisesti
pääosin J.P. Sauerin valmistetta, mutta myös Belgiassa FN-tehtaalla valmistettuja Geco–haulikoita tuotiin
maahan Skohan toimesta.
Jatkosodan päätyttyä syksyllä 1944, saapui Suomeen Liittoutuneiden valvontakomissio, joka muodostui pääosin
Neuvostoliittolaisista. Saadun tiedon mukaan osa valvontakomission jäsenistä osteli Suomessa, Suomen valtion
laskuun myös metsästysaseita. Pian he huomasivat, että Skohalle oli jäänyt myymättömiä metsästysaseita, mm.
Geco-haulikoita. Tämän rosvoamisen estääkseen, Skoha myi pilkkahintaan aseita suomalaisille, kilpa-ampujien
sisäpiirille.
Sauer & Sohn m/175 ja m/175 Export
Sivulla esitelty ase on Suomessa myynnissä ollut Sauer & Sohn m/175 Export malli, jota Geco on teetättänyt J.P.
Sauerilla. Näitä aseita myytiin samaan aikaan Sauer & Sohn nimen lisäksi rinnan myös Gecon valmistuttamana,
kaupallisella nimellä Geco-Anson m/34. Sauer & Sohn Model 175 Export haulikoita tuotiin Suomeen ainakin vuodesta
1930 alkaen.
Sauer & Sohn m/175 ja m/175 Export mallien ero oli piipputeräksen laadussa. Export-mallissa oli käytetty
tavallista Krupp piipputerästä, kun m/175 –haulikossa Kruppin (ns. kolmen renkaan) erikoisterästä. Vuonna
1937 m/175 maksoi 2 800 mk ja Export malli 2 050 mk. Sauer & Sohn m/175 haulikoita oli saatavilla kaliipereissa
12, 16 ja 20.
Vuonna 1938 Sauer & Sohn Model 175 Export maksoi 2 200 mk ja paremmalla (kolmen renkaan) piipputeräksellä
2 950 mk. Laadukkaampi Sauer & Sohn Model VIII maksoi samaan aikaan 4 200 mk. Myös Stockmann myi Sauer
& Sohn m/175 haulikoita vuonna 1938, hintaan 2 200 mk.
Gustav Genschow & Co. (Geco)
Gustav Genschow perusti 25.8.1887 yhtiön nimeltä Geco (Gustav Genschow & Co. A.G.) Stralsundissa
Saksassa. Gecolla oli asetehtaita Berliinissä (Spandau ja Treptow) ja patruunatehdas Durlahissa.
Alkuun Geco valmisti patruunoiden (7,65 mm ja 9 mm) lisäksi myös pienoiskiväärejä.
Geco oli juutalaisten omistuksessa ja se pakkosiirrettiin kansallissosialistien (NSDAP) toimesta
Gustloff-Werke nimiselle asevalmistajalle vuonna 1937.
Toisen maailmansodan aikana valmistettiin Geco–leimattuja Mauser K98k –kiväärin piippuja, Gecon
Berliinin (Spandau) tehtaalla.
Toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1952 Geco aloitti uudelleen patruunoiden valmistamisen. Vuonna
1963 Geco, Rottweill ja RWS muodostivat yhteenliittymän nimen Dynamit Nobel AG alla. Vuonna 2002
Dynamit Nobel AG:sta tuli osa RUAG Ammotech GmbH konsernia.
Nykypäivänä Geco valmistaa edelleen patruunoita ja on lanseerannut jälleen uuden tähtäinkiikari- ja
katselukiikari mallistotkin. Patruunatuotantoon kuuluu haulikon, kiväärin ja pistoolin keskisytytteiset
patruunat, sekä pienoiskiväärin reunasytytteiset patruunat.
» lue lisää
Lähdeluettelo
Arma Fennica - Vanhat aseet 1 (1880–1950) , Timo Hyytinen, 2003