J.P. Sauer & Sohn M.30 - Luftwaffendrilling

Yleistä

Itse sana drillinki tulee alun perin saksankielen sanasta ”Drilling”, eli kolmikko. Drillinki on kolmipiippuinen metsästysase, jossa on yleensä kaksi rinnakkaista samaa kaliiperia olevaa haulipiippua ja yksi luotipiippu. Perinteisimmässä mallissa luotipiippu on sijoitettu haulipiippujen alle.

Kun Saksan ilmavoimat (Luftwaffe) aloittivat ilmaoperaatiot Pohjois-Afrikassa vuoden 1941 aikana, hankki ilmavoimat pommikoneisiin selviytymisaseeksi J.P. Sauer und Sohn asetehtaan valmistamia, metsästyskäyttöön suunniteltuja M.30 –drillinkejä. Voi olla, että Luftwaffen komentajalla ja intohimoisella metsästäjällä H. Göringillä oli jotain tekemistä asevalinnan kanssa.

Tarkoitus oli, että jos pommikone ammuttiin alas, sen selviytynyt miehistö voisi ampua selviytymisaseella hengenpitimikseen lintuja ja tarvittaessa jopa suurriistaa, jos sellaista oli saatavilla. Aseella oli tarkoitus pystyä myös jossakin määrin puolustautumaan mahdollisia putoamispaikalle saapuneita vihollisia vastaan.

Rakenne

M.30 –drillinkien haulipiiput ovat kaliiperissa 12/65 ja niiden alle sijoitetun luotipiipun kaliiperi on 9.3x74R. Piiput on valmistettu korkealuokkaisesta Krupp piipputeräksestä (haulipiipun sivuilla ja luotipiipun alasivulla leima KRUPP-LAUFSTAHL).

Lukon sivulevyissä on aika vaatimattomat kaiverrukset ja ne päästövärjätty eli kuumennuskäsitelty. Päästövärjäyksessä kuumennettuun pintaan muodostuu ohut sileä oksidikerros ja väri määräytyy oksidi kerroksen paksuuden mukaan.

Aseessa on Blitz-tyyppinen sulkusysteemi, kaksi liipaisinta ja vasemmalla sivulla piipun vaihdin. Taemmalla liipaisimella voidaan laukaista vain vasemmanpuoleinen haulipiippu, kun etummaisella liipaisimella vaihtimen asennosta riippuen laukaistaan luotipiippu tai oikeanpuoleinen haulipiippu.

Kun aseella ammutaan haulipiipuilla, pysyy takatähtäin ns. perusasennossa, eli alhaalla. Aseen avotähtäimet on asetettu niin, että kun piipun vaihdin on luotipiippu asennossa, nousee 100 metrin matkalle kohdistettu takatähtäin automaattisesti ylös.

Aseessa on öljytystä pähkinäpuusta valmistetut puuosat ja pistoolikahvalla varustetun takatukin perälevy on valmistettu mustasta bakeliitista ja varustettu Sauerin lomittaisella SuS-leimalla.

Leimat ja sarjanumerot

Aseiden tukkeihin on oikealle puolelle painettu ilmavoimien kotka (Luftwaffe Adler) ja sama tunnus on kaiverrettu haulipiippuparin oikealle sivulle. Aseen valmistajan merkintä "J.P. SAUER & SOHN, SUHL", löytyy aseen molemmin puolin sivulevyistä, sekä haulipiippujen patruunapesien päältä.

Aseen sarjanumero on lyöty ainakin luotipiipun alapuolelle, patruunapesän kohdalle. Samassa paikassa on myös aseen valmistusaikaa ilmaiseva leima. Aseen valmistuskuukausi ja vuosi on merkitty seuraavasti, esim. 9–41 = syyskuu 1941. Aseen sarjanumeron neljä viimeistä numeroa pitäisi löytyä myös etutukin sisäpinnalta.

Ilmavoimille toimitetut aseet valmistettiin huhtikuun 1941 ja syyskuun 1942 välisenä aikana. Aseiden sarjanumerot ovat välillä 334 660 (huhtikuu 1941) – 339 755 (syyskuu 1942). Ilmeisesti edellä mainitut tiedot eivät ole tarkat, sillä erään lähteen mukaan ilmavoimille toimitettuja aseita on valmistettu jo tammikuussa 1941 (Sn: 3328xx). Tiedot hieman vaihtelevat lähteistä riippuen. Tilannetta vaikeuttaa Sauerin arkistojen tuhoutuminen sodan lopulla. Ase on todennäköisesti maailman kallein selviytymisase, joten siitä on myös tehty väärennöksiä.

Tuotanto

Ilmeisesti J.P. Sauer und Sohn valmisti Suhlissa M.30 -drillinkejä ainakin vuosina 1931–1945. Suurin tiedossa oleva sarjanumero on 345 243 ja sen valmistusleima on 145, eli tammikuu 1945. Aseita valmistettiin sodasta huolimatta myös siviilikäyttöön, tuotannon jatkuessa siis tammikuuhun 1945 asti. Osa siviilikäyttöön suunnatuista aseista valmistettiin haulipiipuiltaan 16-kaliiperisena.

Toimitus

J.P. Sauer und Sohn asetehdas valmisti Saksan ilmavoimille selviytymisaseita, M.30-drillinkejä ("Luftwaffendrilling") vuosina 1941–1942. Ilmavoimien tilaus (RLM Berlin) käsitti kaikkiaan 4 000 asetta, mutta syystä tai toisesta Sauer sai toimitettua vain 2 456 asetta. Alla on toimitusmäärät vuosittain.

• 1941, 766 kpl
• 1942, 1621 kpl
• 1943, 69 kpl
• yhteensä 2 456 kpl

Aseet toimitettiin harmaaksi tai vaihtoehtoisesti vihreäksi maalatussa alumiinisalkussa. Alumiinisalkun kanteen oli maalattu teksti ”Drilling M.30 mit Munition u. Zubehör ce”, Suomeksi; M30 –drillinki ampumatarvikkeiden ja lisävarusteiden kanssa. Merkintä ”ce” on Sauer und Sohn asetehtaan valmistajan koodi.

Alumiinisalkkuun oli aseen lisäksi asetettu puhdistussarja, kantohihna, käyttöohje sekä 20 kpl RWS 9.3x74R kaliiperista patruunaa (SP-luodit) ja 45 kpl 12-kaliiperista patruunaa (20 kpl täyteisiä ja 25 kpl Rottweill-lintupatruunaa, 3,5 mm haulit). Koko paketin paino oli noin 7,25 kg.

Aseita siis toimitettiin ilmavoimien käyttöön kaikkiaan 2456 kpl, eikä ole tarkkaa tietoa kuinka moni aseista selvisi sodasta. Aseet olivat jo hankintahetkellä 1940-luvulla kalliita, mutta nykypäivänä ne ovat jo todella arvokkaita. Hyväkuntoisesta aseesta pyydetään helposti 8000 $, jopa 25 000 $. Pelkästä alkuperäisestä käyttöohjekirjasta voidaan verkkohuutokaupassa pyytää jopa 500 $.

Suomessa

Vielä nykypäivänäkin aina välillä putkahtaa esiin juttuja, joiden mukaan joku lappalainen on pudonneesta saksalaisesta pommikoneesta “pelastanut” M.30 –drillingin. Aseet herättävät yleensä heti suurta kiinnostusta keräilijöiden keskuudessa.

Suomeen toimitetuissa saksalaisissa Dornier Do 17 ja Junkers Ju 88 –pommikoneissa ei ollut lisävarusteena Sauer M.30 –drillinkejä. Joten Suomen armeijan pommikonemiehistöillä ei tiettävästi ollut myöskään SA-leimattuja drillinkejä mukanaan. Toisaalta SA-leimattuja drillinkejä, joiden malli ei ole tiedossa on kyllä saattanut olla Suomen armeijan ns. metsästyskomennuskuntien metsästäjillä, jotka toimittivat riistalihaa armeijalle.

Tiettävästi saksalaisten itsensä käyttämissä koneissa M.30 -drillingit olivat mukana, Suomessakin. Suomessa saksalaisilla toimivista lentokonemalleissa sopivia olisivat olleet Heinkel He 111, Heinkel He 115, Dornier Do 17 ja Junkers Ju 88. Pohjois-Afrikassa M30 –drillinkejä oli myös Messerschmitt Bf 109 -hävittäjissä ja Junkers Ju 87 'Stuka' -syöksypommittajissa.

J.P. Sauer und Sohn GmbH

Asetehdas J.P. Sauer und Sohn GmbH on Saksan vanhin asevalmistaja. Sen perusti Lorenz Sauer vuonna 1751. Sauer valmisti alkuun pääasiassa sotilasaseita, mutta myöhemmin metsästysaseiden valmistusta lisättiin.

Toisen maailmansodan aikana Sauer valmisti pääasiassa Mauser K98k -kiväärejä. K98k–kiväärejä valmistettiin aina vuoden 1944 lopulle asti. Vuosina 1941–1942 Sauer valmisti myös Saksan Luftwaffen lentäjille selviytymisaseita, M.30 -drillinkejä.

Nykypäivänä J.P. Sauer und Sohn GmbH pääkonttori sijaitsee Etelä-Saksassa, Isny im Allgäu nimisessä kaupungissa, aivan Blaser GmbH asetehtaan naapurissa. Sauerin nykypäivän tunnetuimpia tuotteita ovat SIG Sauer puoliautomaattipistoolit ja Sauer 404 sarjan kiväärit. » lue lisää