Carl Zeiss AG

Yleistä

Saksalainen hienomekaanikko ja optiikkasuunnittelija Carl Zeiss (1816–1888) perusti vuonna 1846 Saksassa optiikkatehtaan Jenan kaupunkiin. Alkuun yritys valmisti laadukkaita linssejä kameroihin ja mikroskooppeihin. Vuonna 1875 Zeiss aloitti yhteistyön fyysikko tri Ernst Karl Abbe (1840–1905) kanssa ja pian vuonna 1879 mukaan tuli myös kemisti tri Friedrich Otto Schott (1851–1935). Zeiss valmisti vuoteen 1888 mennessä yli 10 000 mikroskooppia. Carl Zeiss kuoli vuonna 1888 ja pian tämän jälkeen 19.5.1889 Ernst Abbe perusti Carl Zeiss säätiön.

Carl Zeiss AG aloitti tähtäinkiikareiden valmistuksen jo vuonna 1892 ja vuonna 1902 Zeiss aloitti myös Tessar-kameraobjektiivien ja katselukiikareiden valmistuksen.

Ensimmäinen maailmansota

Ensimmäisen maalimansodan aikana Carl Zeiss AG valmisti mm. sukellusveneiden periskooppeja ja etäisyysmittareita. Tuotantoon otettiin myös keisarillisen armeija tarpeisiin valmistettavat valonheittimet, kenttäkiikarit ja tähtäinkiikarit. Vuonna 1917 Zeiss AG:n tehtaalla työskenteli 11 000 työntekijää.

Sodan jälkeen

Sodan jälkeen Carl Zeiss AG jatkoi laajentumistaan, maailman talouden notkahduksista huolimatta. Zeiss laajensi tuotantoa auton valaisimiin ja filmiprojektoreihin. Vuonna 1926 Zeiss perusti yhtiön Zeiss Ikon AG, joka keskittyi kameroiden valmistukseen. Uuden Dresdenissä toimineen tehtaan kuuluisia tuotemerkkejä olivat Contax, Sonnar ja Tessar.

Vuonna 1928 Wetzlarissa toiminut Moritz Hensoldt AG liitettiin Carl Zeissiin, jonka jälkeen pian aloitettiin tähtäin- ja katselukiikareiden valmistus. Kiikareita tosin valmistettiin molemmilla tuotemerkeillä Hensoldt ja Zeiss.

1930-luvulla kansallissosialistit nousivat Saksassa valtaan ja pian myös Carl Zeiss AG osallistui Saksan armeijan uudelleen aseistamiseen. Zeiss valmisti armeijan käyttöön kenttäkiikareita, tähtäinkiikareita, etäisyysmittareita sekä laivaston tarvitsemaa optiikkaa.

Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan aikana Zeiss valmisti suuria määriä tähtäinkiikareita Saksan armeijan tarpeisiin. Zeissin valmistamia optisia tähtäimiä asennettiin kiväärien lisäksi myös lentokoneisiin, panssarivaunuihin, sukellusveneisiin ja tykkeihin.

Länsi-Liittoutuneet pommittivat sodan aikana Jenan kaupunkia useita kertoja, maalinaan Carl Zeiss AG tehtaat. Kaupungin keskiaikainen keskusta kärsi pommituksissa mittavia vahinkoja. Tehdasta pommittivat toukokuussa 1943 mm. brittien Mosquito-koneet. Ilmeisesti myös Carl Zeiss AG tehtaan kärsimät vahingot oli suhteellisen suuria.

Toisen maailmansodan lopulla, 13.4.1945 yhdysvaltalaiset joukot miehittivät Jenan, pitäen sitä hallussaan aina 1.7.1945 asti. Tuona lyhyenä miehityksen aikana tehdas osin ryöstettiin ja osin siirrettiin läntiseen Saksaan. Amerikkalaiset siirsivät noin 130 Zeiss ja Schott yhtiön ns. avainhenkilöä, sekä pari sataa Jenan yliopiston tutkijaa länteen, tulevalle amerikkalaisten miehitysvyöhykkeelle. Itä-Saksa ja sen mukana Jenan kaupunki jäi Jaltan konferenssin päätöslauselman mukaan Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle.

Puna-armeijan saapui alueelle 1.7.1945. Nyt puolestaan venäläiset siirsivät jäljelle jääneitä tehtaan osia Neuvostoliittoon. Dresdenissä toiminut, Zeissin omistama Contax-kameratehdas siirrettiin kokonaisuudessaan Kiovaan.

VEB Carl Zeiss Jena

Carl Zeiss Jena tehdas (Kombinat VEB Zeiss Jena) aloitti uudelleen toimintansa vuonna 1947, tosin Neuvostoliiton valvonnassa. Pian olikin kaksi Carl Zeiss nimeä kantavaa tehdasta. Toinen Neuvostoliiton vyöhykkeellä riistetyssä Jenassa ja toinen lännessä, Oberkochen kaupungissa, minne osa tehtaasta oli siirretty.

Tästä johtuen Jenassa valmistetuissa tuotteissa on merkintä GDR (German Democratic Republic, sama saksaksi DDR = Deutsche Demokratische Republik). Vuonna 1987 VEB Carl Zeiss Jena tehtaalla työskenteli 32 378 työntekijää, kun samaan aikaan lännessä olevalla Zeissin Oberkochenin tehtaalla oli vain 8 278 työntekijää.

Saksojen yhdistyminen

Vuonna 1990 Saksojen yhdistymisen jälkeen, Carl Zeiss Jena yhtiön yksityistäminen aloitettiin ja se liitettiin lännessä toimineeseen Carl Zeiss AG:hen. Yhteen liitämisen jälkeen alkoi taloudessa vaikea kausi ja työntekijöiden määrää supistettiin merkittävästi, varsinkin Jenan tehtaalla.

Zeiss-Opton-Optische Werstatte Oberkochen GmbH

Vuonna 1947 perustivat amerikkalaisten länteen siirtämät entiset Carl Zeiss AG:n henkilöt uuden yrityksen nimellä Zeiss-Opton-Optische Werstatte Oberkochen GmbH, josta käytettiin yleensä lyhempää versiota Carl Zeiss Oberkochen. Kameratehdas Zeiss Ikon AG aloitti kameroiden valmistuksen uudestaan vuonna 1948, tosin nyt Stuttgartissa. Schott AG optiikkalasitehdas aloitti uudelleen tuotannon Mainzissa, nimellä Schott Glaswerke.

1950-luvulla Carl Zeiss Oberkochen hankki Yhdysvaltojen korkeimmalta oikeudelta päätöksen, jonka mukaan vain lännessä toimiva Carl Zeiss yhtiö on oikeutettu käyttämään nimeä Zeiss ja Carl Zeiss. Idässä toimivan yhtiön (Itä-Zeiss) tuli käyttää nimeä Jenoptik ja Jenoptik Jena.

Nykypäivänä

Zeissin omistuksessa oleva Hensoldt AG nimettiin uudelleen 1.10.2006 ja nimeksi tuli nyt Carl Zeiss Sports Optics GmbH. 28.6.2013 Carl Zeiss konsernin tuotenimi ”Carl Zeiss” päätettiin selkeyden vuoksi standardisoida ja kaikki toiminta siirrettiin Zeiss tuotenimen alle.

Nykypäivänä Carl Zeiss AG valmistaa erilaisia optisia tuotteita, kuten tähtäin- ja katselukiikareita, kameroiden objektiiveja, silmälaseja, mikroskooppeja, optisia mittalaitteita, myös Nokia puhelimien kameroissa käytetään nykyisin Zeiss-optiikkaa.

Carl Zeiss AG:n pääkonttori sijaitsee edelleen Oberkochenissa ja sillä on tuotantolaitoksia useissa eri maissa, Euroopassa, Pohjois- ja Väli-Amerikassa sekä Aasiassa. Carl Zeiss AG:n palveluksessa on noin 11 500 työntekijää.

Nykypäivänä Carl Zeiss säätiö (Carl-Zeiss-Stiftung) omistaa Carl Zeiss AG:n ja Schott AG:n. Carl Zeiss AG siis valmistaa edelleen optiikkaa ja Schott AG puolestaan on 15 000 työntekijän yritys, joka valmistaa Mainzissa optiikkalasia. Carl Zeiss säätiön omistamien yhtiöiden liikevaihto on noin 5 miljardia euroa ja sen yrityksissä työskentelee yli 25 000 työntekijää.