Luodit
Yleistä
Luoti on pienikaliiperisen, alle 20 mm kaliiperisen tuliaseen ammus.
Luoti on se osa patruunaa, joka irtoaa hylsystä, etenee suurella nopeudella
aseen piipun läpi kohteeseen.
Nykyaikaisen luodin kehitti vuonna 1882 Sveitsin armeijan laboratorion johtaja
majuri Eduard Rubin. Hän keksi päällystää pehmyen lyijyluodin kovemmalla
ja paremmin kuumuutta kestävällä kuparilla. Näin voitiin valmistaa kovemman
latauksen omaavia patruunoita, joiden kantama ja läpäisykyky olivat vanhoja
lyijyluoteja paremmat.
Luodin tehtävä on osua ja vaikuttaa kohteessa; tekee reiän (maalitaulu),
pysyä koossa ja läpäistä tai levitä, hajota ja laajentua aiheuttaen kohteessa
vahinkoa. Luodin tulee myös kiinnittyä riittävän tiukasti hylsyyn, jotta se
on tiivis kosteutta vastaan. Luodin tulee myös pysyä tarkasti suorassa patruunaa
käsiteltäessä. Luodin tulee ammuttaessa irrota hylsystä aina samalla voimalla,
mahdollistaakseen hyvän osuma todennäköisyyden.
Luoti on aina hieman paksumpi kuin piipun sisähalkaisija (pieni kaliiperi).
Tällöin luoti tukeutuu ammuttaessa piipun sisäpinnan rihloihin. Rihlat puolestaan
antavat luodille pyörimisliikkeen joka vakauttaa luodin lentoasentoa ja jonka
ansiosta luodin ballistinen lentorata on parempi.
Materiaalit
Luoteja on valmistettu ja edelleen tullaan valmistamaan useista eri materiaaleista.
Tällaisia materiaaleja ovat mm. lyijy, erilaiset metalliseokset, kumi,
muovi ja jopa puu.
Tasalaatuisuuden ja osumatarkkuuden saavuttamiseksi on luodin raaka-aineille asetettu
tarkat mitta- ja metallurgiset laatuvaatimukset. Luotivaipat valmistetaan yleensä
kuparin ja sinkin seoksesta (CuZn5 tai CuZn10). Näissä seoksissa on kuparia ja
sinkkiä seuraavasti;
- CuZn5; kuparia 95 % ja sinkkiä 5 %
- CuZn10; kuparia 90 % ja sinkkiä 10 %
Luodeissa käytetään myös kuparin ja nikkelin seosta, sekä joissakin sotilasluodeissa
kupariseoksella pinnoitettua pehmeää terästä. Vaipallisen tarkkuusluodin valmistaminen
vaatii yleensä 15–20 työvaihetta, kun lyijyluoti voidaan valmistaa kahdella työvaiheella.
Luotien osumatarkkuuteen vaikuttaa oleellisesti symmetrisyys ja tasalaatuisuus. Luodin
vaipan tulee olla tasapaksuinen ja lyijy-ytimen tasalaatuinen. Testien perusteella
luodin peräosan poikkeamien on todettu olevan merkitsevämpiä kuin luodin kärkiosan.
Luoti tyypit
Luoti tyyppejä on eri käyttötarkoituksiin useita erilaisia:
- tasakärkinen koko- tai osavaippaluoti
- pyöreäkärkinen koko- tai osavaippaluoti
- teräväkärkinen koko- tai osavaippaluoti
- reikäkärkiluoti
- kartioperäluoti
- leikkuuterällä varustettu tasa- tai pyöreäkärkinen luoti
- leikkuuterällä varustettu sylinteriluoti
Keveitä luoteja käytetään yleensä pienriistan metsästyksessä ja tarkkuusammunnassa.
Suurriistan metsästykseen tarkoitetut patruunat varustetaan yleensä suurimpien
kaliiperien raskaimmilla luodeilla.
Lyijyluoti
Lyijyluoteja käytetään nykyään lähinnä urheiluammunnassa. Näiden patruunoiden luodin
lentonopeus on luokkaa 260–340 m/s. Tällä nopeusalueella lyijyluoti kestää mekaanisen
lujuutensa puolesta, osumatarkkuuden säilyttäen. Lyijyluoti on pehmyt, eikä sovellu
kovien kohteiden läpäisyyn.
Puolivaippaluoti
Puolivaippaluoti on lyijyluodin ja kokometallivaippaluodin kompromissi. Näitä luoteja
käytetään suurriistan metsästyksessä. Puolivaippaluoti voidaan ampua suurella nopeudella
ja kohteessa luoti laajenee voimakkaasti (2,5–3 kertaiseksi), kyeten näin luovuttamaan
kaiken energian kohteeseen. Luodin hajoaminen ja muotoutuminen tehostavat vaurioita
kohteessa. Laajentuvia luoteja on useita erilaisia, näiden päätyypit ovat; pehmeäkärkinen
luoti (SP), reikäpääluoti (HP), kokovaippaluoti halkeamisurilla ja reikäpääluoti suojuksella.
Terässydänluoti
Terässydän luodissa lyijysydän on korvattu terästapilla. Terästappi on
keskitetty luodin vaipan sisälle ohuen lyijy
kerroksen avulla. Terässydänluodin läpäisykyky on
parempi kuin normaalin kokometallivaippaluodin.
Luotiliivi ei välttämättä kykene pysäyttämään
terässydän luotia.
Teräskärkiluoti
Teräskärkiluodin kärjessä on terässydän vaipan alla. Kovakärkisen
luodin tarkoitus on suuri läpäisykyky. Luodin
käyttötarkoitus on läpäistä luotiliivit ja kypärät.
Luoti kykenee läpäisemään lyhyeltä etäisyydeltä noin
10 mm teräslevyä.
Panssariluoti
Panssariluodissa läpäisykykyä parantamassa on kovametallisydän. Sydän
on yleensä valmistettu volframista, mutta myös
karkaistua terästä käytetään. Panssariluoti läpäisee
noin 10–15 mm panssarilevyä. Se on suunniteltu
kevyesti panssaroituja kohteita vastaan.
Panssariluotien läpäisykyky riippuu luodin
materiaalista, massasta, iskunopeudesta ja
iskukulmasta. Merkitystä on tietenkin kohteen
lujuudella ja sen materiaalin vahvuudella.
Panssarisytytysluoti
Panssarisytytysluodissa on luodin kärkeen ja peräosaan asetettu iskusta
leimahtava sytytysmassa. Luodin sydän on valmistettu
kovametallista, tällä varmistetaan luodin riittävä
läpäisykyky. Luodin osuessa kohteeseen syttyy luodin
kärjen sytytysmassa ilmaisten osuman.
Kovametallisydän suorittaa läpäisyn ja luodin
peräosan sytytysmassa pyrkii leimahtaessaan
sytyttämään läpäistyn materiaalin takana olevan
palavan materiaalin (esim. polttoainetankki).
Valojuovaluoti
Valojuovapatruunoiden pääasiallinen käyttötarkoitus on maalin osoittaminen
muille ampujille, sekä oman tulen korjaaminen.
Valojuovamassa on sijoitettu luodin peräosaan
kapseloituna tai puristettuna. Valojuovaluotien
tarkkuus ei ole samaa luokkaa kuin normaalien
luotien, johtuen luodin massan ja tasapainopisteen
muuttumisesta lennon aikana. Valojuovaluodeissa on
usein palavanamassana magnesium, hapettimena
kaliumnitraatti ja sideaineena orgaaninen polymeeri.
Glaser-luoti (pirstoutuvaluoti)
Glaser-luoti on suunniteltu kohteen mahdollisimman varmaan
lamauttamiseen. Luoti luovuttaa osuessaan 100 %
iskuenergiastaan kohteeseen. Luoti on erittäin
tehokas, vaikka osuttaisiin vain kohteen raajaan.
Glaser-luoti on kuparivaippainen ja täytetty
pienillä hauleilla ja vaseliinilla.
Yhdysvaltojen armeija (US Army) käyttää pirstoutuvalla
luodilla varustettuja patruunoita
ampumaharjoittelussa. Pirstoutuvan luodin
kimmokevaara on tuntuvasti pienempi. Myös
poliisivoimat ovat siirtymässä pirstoutuvien luotien
käyttöön. Erityisesti yhdysvaltalaisten
lentoyhtiöiden lentokoneisiin asettamat aseistetut
vartijat "air marshals" käyttävät
pirstoutuvaa luotia, koska se ei läpäise lentokoneen
painerunkoa. Tällä hetkellä patruunoita valmistaa
ainakin Winchesterin uusi patruunatehdas.
Luotien lentomatkat
Eri kaliiperisilla aseilla ammuttavien patruunoiden luodit lentävät luodin
tyypistä, latauksen suuruudesta, ampumakulmasta sekä useista muista
tekijöistä riippuen hyvin erimittaisia matkoja. Aseen käyttäjien tulisi olla
selvillä käyttämänsä aseen varoetäisyyksistä, vaikka maksimikantamalla
luodin iskuteho onkin suhteellisen alhainen, eikä läpäisy tästä johtuen ole
kummoinen. Alla on taulukko, jossa on suuntaa antavia maksimi etäisyyksiä
kaliipereittain.
|
Kaliiperi |
Luoti |
Ase |
Kulma |
Maksimikantama |
|
• |
4,5 mm |
- |
ilmakivääri |
n. 25° |
150–250 m |
• |
12 |
Ø 2,0 mm |
haulikko |
20–30° |
150–200 m |
• |
12 |
Ø 2,5 mm |
haulikko |
20–30° |
170–220 m |
• |
12 |
Ø 3,0 mm |
haulikko |
20–30° |
200–250 m |
• |
12 |
Ø 3,5 mm |
haulikko |
20–30° |
250–300 m |
• |
12 |
Ø 4,0 mm |
haulikko |
20–30° |
300–350 m |
• |
12 |
Ø 4,5 mm |
haulikko |
20–30° |
300–400 m |
• |
12 |
täyteinen |
haulikko |
n. 30° |
1000–1200 m |
• |
.22 Short |
1.8 g |
pienoiskivääri |
n. 25° |
800–1000 m |
• |
.22 LR |
2.6 g |
pienoiskivääri |
n. 25° |
1200–1500 m |
• |
6.35 mm |
3.2 g |
taskupistooli |
30–35° |
700–900 m |
• |
7.65 mm |
4.2 g |
pistooli |
30–35° |
1400–1500 m |
• |
9.00 mm |
- |
pistooli |
30–35° |
1500–1600 m |
• |
9x19Pb |
7.45 g |
pistooli |
30–35° |
1800–2000 m |
• |
.375 Mag |
- |
pistooli |
30–35° |
1900–2000 m |
• |
.22 Hornet |
- |
kivääri |
30–35° |
1900–2100 m |
• |
.223 Rem |
3.2 g |
kivääri |
30–35° |
2400–2700 m |
• |
.308 |
9.7 g |
kivääri |
30–35° |
n. 4000–4600 m |
• |
.338 |
19.4 g |
kivääri |
30–35° |
n. 4500–6000 m |