Neuvostoliitossa käsitettiin jo varhain tarkka-ampujien merkitys taistelukentällä. Tästä johtuen he
aloittivat testit Mosin-Nagant m/1891-30 -kivääreillä. Nämä kiväärit varustettiin saksalaisilla
neljä kertaa suurentavilla Zeiss Zielvier -tähtäinkiikareilla. Kiikarin jalkoina käytettiin GECO:n
(Gustav Genschow & Co) valmisteita. Kokeilu onnistui hyvin ja pian venäläiset valmistivat
kopiokiikareita (PE-kiikari) saksalaisesta Zeissin kiikarista. Seuraava kehitysaskel oli oman
PU-kiikarin valmistus.
Mosin-Nagant M1891-30 -kivääriin kiinnitettävä venäläinen PE-kiikaritähtäin 4x30 oli suora
kopio saksalaisesta Zeissin kiikarista. Kiikaria valmistettiin vuoteen 1936 asti. Kiikarikivääreihin
niitä asennettiin aina vuoteen 1940 asti.
PEM-kiikaritähtäin (4x30)
PEM-kiikaritähtäimen suunnittelu aloitettiin Neuvostoliitossa vuonna 1935. Tarkoituksena oli korvata
vanhempi PE-kiikaritähtäin. Käytännössä PEM oli pelkistetty versio PE-kiikarista. Suurin ero oli
tarkennussäädön puuttuminen.
» lue lisää
PU-kiikaritähtäin (3.5x30)
PU-kiikaritähtäimen runkoputken halkaisija on 30 mm ja pituus 167 mm. PU-kiikari on 3,5 kertaa
suurentava. Mosin-Nagant m/91-30 -kivääri varustettuna PU-kiikarilla painoi 4,7 kg. Venäläiset
valmistivat PU-kiikareita vuodesta 1942 vuoteen 1958 asti. PU-kiikaritähtäimillä varustettuja
kiväärejä valmistettiin kaikkiaan 275 250 kpl.
» lue lisää
Tarkka-ampujakiväärit Suomessa
Suomalaiset saivat sotasaaliina käsiinsä muutamia (67 kpl) tarkka-ampujakiväärejä. Suomen armeijan
kirjoissa aseet kulkivat nimikkeellä 7.62 kiikarikivääri/30 ja 762 KIKIV 30. Erään tiedon mukaan
suomalaisten käsiin olisi joutunut sotasaaliina 213 tarkka-ampujakivääriä ja vuonna 1951 näistä
oli varastossa vielä 206 kpl. Ne pidettiin varastoituna 1970-luvun loppupuolelle asti.