Gustloff-Werke – Waffenfabrik Suhl
Yleistä
Saksassa, Thüringenin alueen Gauleiter Fritz Sauckel perusti vuonna 1935 Wilhelm-Gustloff säätiön
(Wilhelm-Gustloff-Stiftung). Säätiön tehtäväksi tuli Gustloff-Werke yhtiön hallinnointi. Yhtiön
omisti Saksan valtio, joka oli perustanut sen juutalaisilta kansallistetusta omaisuudesta. Wilhelm
Gustloff puolestaan oli ollut sveitsiläinen, joka oli perustanut NSDAP puolueen Sveitsiin. Wilhelm
Gustloff murhattiin vuonna 1936, juutalaisen opiskelijan David Frankfurterin toimesta. Kuollessaan
Gustloff sai eräänlaisen aatteen puolesta kuolleen marttyyrin aseman.
Gustloff-Werke yhtiöön kuului kaikkiaan viisi eri tehdasta, joista Gustloff-Werke - Waffenfabrik Suhl
oli yksi. Gustloff-Werke - Waffenfabrik Suhl oli ainut käsiasetehdas joka oli suoraan Kansallissosialistisen
puolueen hallinnassa.
Toinen maailmansota
Toisen maailmansodan aikana Gustloff-Werke oli tärkeä asevalmistaja. Tehdas valmisti kivääreitä,
konekivääreitä ja panssarintorjuntakivääreitä Saksan armeijan käyttöön.
Mauser K98k
Mauser K98k -kiväärien valmistus aloitettiin Gustloff-Werke tehtaalla, Weimarissa, Thüringenissä vuonna
1939. Gustloff oli ilmeisesti juuri ostanut BSW - Berlin-Suhler Waffen und Fahrzeugwerke (entinen Simson
& Co.) tehtaan K98k-kiväärin tuotantolaitteet ja aloitti toimintansa niillä.
» Lue lisää
BSW käytti aiemmin K98k-kivääriä valmistaessaan Waffenamt merkintää ”WaA 337” ja ilmeisesti myös merkintää
”bcd”. Nyt Gustloff käytti samoja merkintöjä. BSW ehti valmistaa K98k-kiväärejä muutaman vuoden (1937–1939).
Gustloff-Werke käytti K98k-osien valmistuksessa runsaasti eri alihankkijoita ja piippujen valmistuksessa
enemmän kuin mikään muu kiväärin päävalmistaja. Näistä Gustloff-Werken kanssa yhteistyössä olevista firmoista
(18 kpl) käytettiin nimitystä Sachsengruppe. Tähän ryhmään kuuluivat mm. Elite Diamantwerke (Chemnitz), Astra
Werke (Chemnitz), Luck und Wagner (Suhl), Nähmatag (Dresden), Elsterwerdaer Fahrradsfabrik (Elsterwerdaer).
Piippuja valmistivat; Ruhrstahl A.G. (Bielefeldin ja Wittenin tehtaat), FN (Belgia), Gustav Genschow & Co. A.G.
(Berliini) ja N.V. Nederlandsche Machinefabrik (Hampuri). FN (Lüttich, Belgia), Brehmer (Leipzig), Hermann Köhler
(Altenburg), Karl Heise (Leipzig) ja Manufacture d'Armes Chatellerault - MAC (Ranska).
Gustloff-Werke valmisti Mauser K98k –kivääreitä aina vuoteen 1945 asti.
» Lue lisää
Konekiväärit MG 34 ja MG 42
Gustloff-Werke valmisti MG 34 konekivääreijä ainakin vuosina 1938–1942. Vuonna 1942 tuotantoon otettiin uusi
malli MG 42. Gustloff-Werke valmisti MG 42 –konekiväärejä vuosina 1942–1945. Vuonna 1942 Gustloff-Werke sai
työvoimaa Weimariin perustetulta keskitysleiriltä, KL Buchenwald.
Panzerbüchse 38 ja 39 (PzB 38 & 39)
Gustloff-Werke tehtaalla työskennellyt diplomi-insinööri B. Brauer suunnitteli 1930-luvulla panssarintorjuntakivääri
Panzerbüchse 38. Sitä valmistettiin vuosien 1939–1940 aikana vain 1 408 kpl. B. Brauer kehitti aseesta parannetun
version, Panzerbüchse 39. Gustloff-Werke valmisti 7,92 mm kaliiperista Panzerbüsche 39 panssarintorjuntakivääriä
vuosina 1940–1941 kaikkiaan 39 232 kpl.
Gewehr G43(W)
Gustloff-Werke asekonserni aloitti Gewehr G43(W)-kiväärin tuotannon vuoden 1944 alussa, Bushenwaldin
K.Z.-tehtaalla (Gustloff-Werke II). Kesällä 1944 brittien ilmavoimat (RAF) pommittivat tehdasta, luullen
pommittavansa V1-rakettitehdasta. Tehdashalli sai pahoja osumia ja tuotanto käytännössä loppui. Gustloff
ehti valmistaa noin 50 000 kivääriä, ennen tuhoisaa pommitusta. Erään tiedon mukaan US Army saapui alueelle
3.4.1945 ja tehtaat olivat miltei vahingoittumattomat!
» Lue lisää
Gustoff Volkssturmgewehr VG.1-5
Gustloff Volkssturmgewehr -rynnäkkökiväärin kehitystön aloitti Gustloff-Werke –asetehtaan pääsuunnittelija
Karl Barnitzke vuoden 1944 lopulla. Tarkoituksena oli kehittää halpa, mahdollisimman yksinkertainen ase.
Barnitzke kehitti nopealla aikataululla yksinkertaisen aseen, jossa käytettiin samaa patruunaa (7.92x33 Kurz).
Gustloff-Werke valmisti kaikkiaan noin 10 000 Volkssturmgewehr –rynnäkkökivääriä Suhlissa sijaitsevassa tehtaassa.
Aseiden valmistus loppui, kun Yhdysvaltojen joukot saapuivat Suhliin 3.4.1945.
» Lue lisää
Sodan jälkeen
Puna-armeija saapui Suhliin Yhdysvaltojen joukkojen vetäydyttyä sovitun uuden rajan taakse. Gustloff-Werke
otettiin Neuvostoliiton omistukseen ja osa tehtaan koneista purettiin ja lähetettiin Neuvostoliittoon.
Ilmeisesti kaikkiaan 4 200 konetta siirrettiin ns. sotasaaliina Neuvostoliittoon, Tulan asetehtaille.
Osa tehdasrakennuksista räjäytettiin ryöstön jälkeen.
On todennäköistä, että tehtaiden ryöstön yhteydessä Izhevskiin siirrettiin myös osaavaa saksalaista
työvoimaa, asesuunnittelijoita ja Suhlin alueen asetehtaiden työntekijöitä. On tiedossa, että mm.
kuuluisat saksalaiset Gustloff-Weken asesuunnittelijat Karl Barnitzke ja Oskar Schink jäivät vuonna
1945 puna-armeijan vangiksi ja heidät siirrettiin Izhevskin asetehtaalle He kuuluivat venäläisten
kokoamaan erikoiskomennuskunta nro 58:aan, johon kuului kaikkiaan 16 saksalaista asesuunnittelijaa.
» Lue lisää
Jäljelle jääneillä koneilla aloitettiin autojen ja polkupyörien valmistus Neuvostoliiton alaisuudessa.
Ilmeisesti vuonna 1949 tehdas siirrettiin DDR:n omistukseen ja vuonna 1952 se uudelleen nimettiin;
Volkseigener Betrieb Fahrzeug-Gerätewerk Simson Suhl. Tehdas valmisti nyt moottoripyöriä, polkupyöriä
ja urheiluaseita.
FI 
EN