Suomen puolustusvoimat teki vuonna 1988 sopimuksen Sako oy:n kanssa 762 RK 62 -rynnäkkökiväärin
modernisoinnista. Tarkoituksena oli kehittää vanhan aseen pohjalta uusi käyttökelpoisempi ja
tulivoimaisempi moderni versio, joka olisi samalla huoltoystävällisempi ja mahdollistaisi
uusien tuotantomenetelmien käytön. Aseen tuli mahdollistaa uusien tähtäinlaitteiden kiinnittäminen
sekä kiväärikranaattien ampuminen.
762 RK 95 TP
Kehitysversio Sako M90
Uusi malli on kaasutoiminen rynnäkkökivääri kuten entinenkin ja uudessa mallissa on edelleen sama
kaliiperi kuin vanhassa 762 RK 62:kin, eli 7.62x39. Näkyvin muutos entiseen verrattuna on komposiitista
valmistettu saranalla varustettu, oikealle puolelle taittuva ”luurankotaittoperä”. Uusi perä tarjoaa
paremman käsiteltävyyden lisäksi myös selvästi paremmat ampumaominaisuudet.
Aseen liekinsammutin on vaihtunut suujarruun, joka pienentää aseen rekyyliä. Suujarrun muotoilu myös
mahdollistaa kiväärikranaattien ampumisen. Myös kaasuportti on uudistettu kokonaan ja se suljetaan
vivulla kiväärikranaatin ampumisen ajaksi, koska ruutikaasujen paine tarvitaan kiväärikranaatin
lennättämiseen. Kiväärikranaatti ammutaan matkaan normaalilla taistelupatruunalla, jolloin luoti
joko lentää kranaatin läpi tai jää kranaatin sisään.
Aseessa on uutta myös jatkettu kädensija, laatikko ja laatikon kansi ovat uudet. Kaasuputki on
hieman pidempi, koska kaasureikä on nyt kauempana edessä. Viritin tappi on muutettu litteästä
pyöreän malliseksi ja asetettu 45 asteen kulmaan ylöspäin. Toiminnallisesti ase on kuitenkin
sama kuin ennenkin. Sako oy valmisti kehitysversiota ilmeisesti vain 40 kappaletta (Sn: 000–040).
762 RK 95 TP
Kehitystyötä mallin 90-pohjalta jatkettiin ja lopullinen asemalli oli 762 RK 95 TP (TP = taittoperä).
Erot mallien välillä ovat vähäiset. Näkyvin ero mallien välillä on takatähtäimen osalla. Vanhasta
tähtäintangolla varustetusta mallista luovuttiin ja tilalle otettiin kaksiasentoinen L-muotoinen
tähtäinlevy, jossa on asetukset 150 ja 300 metriä.
Aseella voidaan laukaista erilaisia kiväärikranaatteja, kuten sirpalekranaatit panssarikranaatit
(ontelokranaatti), sekä valo- ja savukranaatteja. Kranaattien suurin ampumaetäisyys on tyypillisesti
noin 200–300 metriä. Kranaatteja ammuttaessa kaasukammion sulkuvipu on käännettävä pystyasentoon ja
laatikon kannen kiristysruuvi tiukennetaan. Aseeseen voidaan kiinnittää etutukin alle, myös erillisellä
liipaisimella laukaistava M203-mallinen kiväärikranaatinheitin.
Aseeseen voidaan kiinnittää erilaisia tähtäinkiikareita ja punapiste- ja lasertähtäimiä. Siihen
voidaan myös kiinnittää äänenvaimennin ja valonvahvistin.
Aseen puhdistusvälineet on sijoitettu taittoperän ylemmän putken sisään. Myös pistimen
kiinnitysjärjestelmä on uusittu NATO-standardin mukaiseksi, tosin puolustusvoimat eivät
hankkineet pistimiä asetilauksen yhteydessä.
Ensimmäinen valmistettu RK 95 TP –rynnäkkökivääri (Sn: 960 001) on nykyisin esillä Suomen
sotamuseossa Helsingissä.
Puolustusvoimien käytössä
Alun perin oli tarkoitus, että vanhat 762 RK 62 -rynnäkkökiväärit korvataan uusilla 762 RK 95 TP
-rynnäkkökivääreillä. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti säästö syistä tapahtunut. Sako oy sai tilauksen
vain yhdestä valmistuserästä ja tuotanto lopetettiin vuonna 1997.
Puolustusvoimissa 762 RK 95 TP -rynnäkkökivääriä käyttävät lähinnä valmiusyhtymät ja rauhanturvaajat.
Porin prikaatissa kaikki varusmiehet varustettaan RK 95 TP –aseilla, myös Kainuun- ja Karjalan
prikaateissa sotilaspoliisit ja jääkärit saavat käyttöönsä nämä aseet.
Vuoden 2015 aikana on tarkoitus asentaa kaikkiin RK 95 TP -aseisiin lisävarustekiskot esim.
valonvahvistimien asentamista varten. Myös optisten tähtäinlaitteiden hankkimista kiirehditään.
Reserviläisase Sako M92S
Sako valmisti 762 RK 92 -mallin pohjalta siviilimarkkinoille suunnattua Sako 92 itselataavaa
kertatuliversiota nimellä m/92S. Ase oli suunnattu lähinnä reserviläiskäyttöön. Malli 92S poikkeaa
armeijan 95-mallista lähinnä sillä, ettei sillä tietenkään voi ampua sarjatulta. Piipun päässä
oleva suujarru ja kranaatti-istukka on hieman paksumpi, mikä estää tehokkaasti siviilikäytössä
kiellettyjen kiväärikranaattien ampumisen.
Lähdeluettelo
Ase & Erä 2/1992, 7,62 RK 92, Olavi Pienimäki
Ase & Erä 2/2001, Suomalaisen rynnäkkökiväärin kehitysvaiheet, Sauli Kaipainen
Rynnäkkökivääri 7.62x39, Pauli Salo, 2006
Arma Fennica, Sako aseet 1921–2000, Timo Hyytinen, 2012