×

MENU

Pistoolit (1890–1945) Pistoolit (1946–2020) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–1999 Kiväärit (2000–2020 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2020) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2020) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet Muut varusteet Metsästysperinteet WW2 - raskaskalusto
Updates Sitemap Download Cookie Policy
WAFFENLAGER.NET
Firearms Website
  FI     EN

Parabellum P.08 'Luger'


Yleistä

Parabellum "Luger" -pistoolin ensimmäiset koekappaleet valmistettiin vuonna 1898 Hugo Borchardtin ja Georg Lugerin yhteistyön tuloksena. Suunnittelun lähtökohtana oli Borchardtin erikoinen nivellukkoinen pistooli (Borchardt C/93). Georg Luger paranteli ideaa ja kehitti pienemmän ja paremmin käteen sopivan aseen.

Parabellumia valmistettiin aluksi vain 7,65 mm kaliiperissa. Asetta alettiin kutsua Parabellumiksi vasta vuonna 1901, kun sen valmistaja DWM (Deutsche Waffen- und Munitionsfabriken) alkoi käyttää aseesta kyseistä nimeä. Ensimmäisenä aseen otti käyttöön Sveitsin armeija vuonna 1900, 7,65 mm kaliiperissa.

Parabellum P.08Parabellum P.08 Zoom

Kehitystyö

Ase ei mennyt siviilimarkkinoilla kovin hyvin kaupaksi, lähinnä korkean hintansa vuoksi. Viranomaistahot puolestaan pitivät aseen pysäytyskykyä liian alhaisena. Tästä johtuen Georg Luger suunnitteli vuonna 1902 uuden patruunan 9x19 Pb. Uusi tehokkaampi patruuna oli tarkoitettu 9 mm Parabellumille. Näin syntyi 9 mm Parabellum P.08 (P.08 = Pistole Parabellum Modell 1908). Luger sai 1.3.1904 Yhdysvalloissa aseelle patentin No. 753 414.

Parabellumiin tehtiin lukuisia muutoksia; rekyylijousi muutettiin ja vuonna 1908 luovuttiin kahvavarmistimesta. Vuodesta 1913 alkaen kahvaan koneistettiin kiinnitysura perälautaa varten. Perälauta oli 355 mm pitkä, paksuus 14,8–23,1 mm, paino 275 g. Perälauta oli hankala kuljettaa mukana, mutta toisaalta sitä käytettäessä aseen osumatarkkuus parani huomattavasti. Erään arvion mukaan osumatarkkuus paranee ampujasta riippuen 10–50 %. Perälauta myös hillitsee aseen rekyyliä ja näin seuraava tähdätty laukaus on nopeampi ampua.


Parabellumin perälauta, ilman koteloa ja nahkavaljaita

Rakenne

Parabellum P.08 -pistoolissa on 100 mm pitkä piippu, jonka sisäpinnalle on ajettu kuusi oikeakätistä rihlapalkkia. 9x19 Pb kaliiperisen piipun isokaliiperimitta on 9,08 mm ja pienikaliiperimitta 8,85 mm. Rihlapalkin leveys on 2,5 mm ja piipun seinämän vahvuus 2,4 mm. Piippu on kiinnitetty aseen runkoon 14 mm pitkän vastapäiväisen kierteen avulla. DWM käytti piippujen valmistuksessa laadukasta Böhler-tyyppistä piipputerästä (Gebrüder Böhler & Cie, Vienna).

Parabellum P.08 -pistoolin metalliosien teräksen laadusta oli tarkat määritykset. Teräksen vetolujuuden tuli olla vähintään 85 kg ja jos mahdollista yli 95 kg / mm. Teräksen metallurgisen koostumuksen yleiset vaatimukset olivat seuraavat;

  • hiili, enintään 0,7 %
  • mangaani, 0,65 %
  • pii, 0,45 %
  • kupari, 0,11 %
  • rikki, 0,035 %
  • fosfori, 0,42 %
  • volframi, enintään 2,1 %

Kauttaaltaan karhennetut kahvalevyt on valmistettu pähkinäpuusta. Kahvalevyt on kiinnitetty kahvarunkoon kahdella teräsruuvilla.

Parabellum P.08 -pistoolissa on kahdeksan patruunan yksirivinen tankolipas, joka on valmistettu teräspellistä prässäämällä. Lippaan runko sai pintaansa nikkeli silauksen, pl. Mauserin valmistamat lippaat. Lippaan pohjaosa valmistettiin yleensä pähkinäpuusta, mutta myös bakeliittia ja alumiinia on käytetty pohjaosan materiaalina. Lippaan paino tyhjänä on noin 55–60 grammaa.

Perälevy kiinnitettynä Parabellumiin

Toiminta

Puoliautomaattisessa Parabellum P.08 -pistoolissa on nivellukko ja sen sulkumekanismin toiminta perustuu lyhyeen piippurekyyliin. Heti laukaisutapahtuman jälkeen piippu ja lukko liukuvat taaksepäin, jolloin lukkoyhteys piippuun avautuu. Tämän jälkeen nivellukko taittuu ja osin jatkaa vielä liikettään taaksepäin ja ulosvetäjä heittää hylsyn ulos patruunapesästä. Kun palautinjousen vastustus kasvaa suuremmaksi kuin taaksepäin työntävä rekyylivoima, palaa lukko palautinjousen voimasta takaisin eteenpäin ja työntää lippaan patruunasillalla lepäävän seuraavan patruunan patruunapesään. Nyt ase on jälleen ladattu ja ampumavalmis.

Palveluskäyttö

Saksan laivasto (Kriegsmarine) puolestaan otti aseen käyttöön vuonna 1904, kaliiperissa 9x19 Pb. Saksan maavoimat (Wehrmacht) otti aseen palveluspistoolikseen vuonna 1908 (siitä merkintä P.08). Ase oli palveluskäytössä 31 vuotta, kunnes Walther P38 syrjäytti sen. Parabellum P.08 'Luger' on ehkäpä maailman legendaarisin pistooli ja edelleen erittäin haluttu keräilykohde.

Tuotanto

Parabellum-pistoolien tuotanto aloitettiin Saksassa vuonna 1898 ja se jatkui aina vuoteen 1943 asti, loppuen kokonaan vuonna 1945. Yhden pistoolin valmistuskustannukset vuonna 1940 olivat 38 RM. Tästä summasta materiaali kustannukset olivat 1,82 RM ja työkustannukset 10,21 RM. Vuosina 1942–1943 valmistuskustannukset olivat 35 RM ja vuonna 1944 enää 32 RM.

Parabellum P.08 -pistooleja valmistettiin useiden eri asetehtaiden toimesta

DWM (Deutsche Waffen- und Munitionsfabrik), Berlin
Erma (Erfurter Maschinenfabrik), Erfurt (1911–1918)
Spandau (Valtion asetehdas), Preussi (1917–1918)
Simson & Co., Suhl (1925–1935)
Heinrich Krieghoff Waffenfabrik, Suhl, (1934–1945)
Mauser K.G., Oberndorf-am-Neckar, (1934–1942)

DWM valmisti Parabellum-pistooleita vuosina 1909–1918 n. 900 000 kpl ja Erma vuosina 1911–1918 n. 700 000 kpl. Valtion asetehdas Spandau valmisti lisäksi pienen erän (noin 200 kpl) vuosina 1917–1918.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 9 mm käsiaseiden valmistus kiellettiin Saksassa Versaillesin rauhansopimuksen aseistusta koskevien rajoitusten nojalla. Sama säädös kielsi 100 mm tai sitä pidemmät pistoolin piiput. Tämän vuoksi jatkettiin vain 7,65 mm kaliiperisten Parabellumien valmistusta, tosin nyt 98 mm pitkillä piipuilla ja 9 mm pistooleihin alettiin vaihtamaan 7,65 mm piippuja.

1930–1940 luvuilla Parabellum P.08 -pistoolia valmistettiin Saksassa armeijan palveluspistooliksi. Tuotantoon ottivat osaa useat tunnetut asevalmistajat kuten Mauser-Werke (1934–1942) valmistaen kaikkiaan 929 500 pistoolia. Parabellum pistooleja valmisti myös H. Krieghoff Waffenfabrik (1934–1945), Simson & Co (1925–1935) ja Spandau.

Parabellum-pistooleita valmistettiin Saksan lisäksi myös Sveitsissä ja Englannissa. Sveitsissä asetta valmisti Bern Arsenal ja Englannissa Vickers Ltd. Sveitsissä Bern Arsenal aloitti 7,65 mm Parabellumien (Pistole Modell 1900/06) valmistuksen vuonna 1918 joka jatkui aina vuoteen 1933 asti. Bern Arsenal valmisti noin 16 000 Parabellumia. Vuonna 1933 tuotantoon otettiin yksinkertaisempi malli (Pistole Modell 1906/29) jota valmistettiin aina vuoteen 1946 asti. Mallin kokonaistuotanto oli noin 28 000 kpl. Saksalainen Mauser A.G. osti 1960-luvulla sveitsiläisten valmistustyökalut ja toi markkinoille vuodesta 1968 lähtien valmistamiaan 7,65 mm ja 9 mm kaliiperisia Parabellumeja.

Englantilainen Vickers Ltd toimi Crayfordissa ja se valmisti vuosina 1921–1922 kaikkiaan noin 10 000 Parabellum-pistoolia Hollannin armeijalle. Nämä Parabellumit olivat mallia m/1906 ja ne oli varustettu kahvavarmistimella.

Palveluskäytössä Walther P38 -pistoolin oli tarkoitus korvata Parabellum P.08-pistoolit, jo vuonna 1938. Käytännössä Parabellum P.08 toimi palveluskäytössä koko toisen maailmansodan ajan, koska Walther P38 -tuotanto ei riittänyt korvaamaan jo käyttöön otettuja Parabellum-pistooleja.

Pistole Modell 1900

Pistole Modell 1900 nähtiin ensimmäisen kerran sotatoimissa, saksalaisten upseerien aseena Kiinassa, niin sanotun Boxer-kapinan aikana. Asetta käyttivät 7,65x21 Pb kaliiperissa myös Sveitsin armeija ja myös Yhdysvaltojen armeija osti tuhat pistoolia. » lue lisää

Pistole Modell 1900/06 ”Swiss Luger”

Sveitsissä valmistettiin 7,65x21 Pb kaliiperista mallia, 120 mm pitkällä piipulla ja kahvavarmistimella varustettuna. Tätä mallia valmistettiin ilmeisesti vuodesta 1906 alkaen, aina vuoteen 1929 asti. » lue lisää

Pistole Modell 1906/29

Vuonna 1929 Sveitsin armeija otti käyttöön parannetun version Modell 1900 ja Modell 1906 -pistooleista, jonka nimikkeenä oli Modell 06/29. Tätä mallia valmistettiin Bernissä vuoteen 1948 asti ja pistooli oli palveluskäytössä vielä 1960-luvun lopulla. » lue lisää

Pistole Modell 1920 (DWM Modell 1920)

Saksalainen asetehdas DWM (Deutsche Waffen und Munitionsfabriken) aloitti vuonna 1919, valmistamaan 7,65 mm kaliiperisia Parabellum-pistooleita siviilimarkkinoille. Myös Suomen armeija osti näitä pistooleita, joiden nimikkeeksi Suomessa tuli Parabellum m/23. » lue lisää

Pistole Modell 1906 ”Neues Modell”

Georg Luger esitteli vuonna 1906 uuden Parabellum-pistooli version, joka tuli tunnetuksi nimillä Modell 1906 ja Neues Modell. Uudessa mallissa oli parempi ns. pääjousi ja ase oli muutenkin toimintavarmempi. Saksan armeija päivitti yleensä vanhan malliset pistoolinsa uuteen malliin.

Marine-Modell P.04

Saksan keisarillisen laivaston palveluspistooliksi valittiin vuonna 1904 Parabellum-pistooli, jonka nimeksi tuli Marine-Modell 1904. Tämä malli oli varustettu, 150 mm pitkällä piipulla, sekä kahvavarmistimella. Marine-Modell 1904 tuotanto käsitti 52 700 pistoolia. » lue lisää

Lange Pistole 08

Keisarillisen Saksan armeija tilasi vuonna 1913, DWM:ltä Parabellum P08 -pistooleita, 200 mm pitkällä piipulla ja säädettävällä tangenttitähtäimellä. DWM ja Erfurt valmistivat 11.11.1918 mennessä, kaikkiaan noin 178 000 Lange Pistole 08 -pistoolia. Saksan armeijassa tätä asetta jaettiin käyttöön lähinnä tykistölle ja konekiväärijoukoille. » lue lisää

Suomessa

Parabellum P.08 -pistooleita oli myös Suomen armeijan käytössä. Määrä ei ollut suuri, ilmeisesti muutamia satoja kappaleita. Suomi osti helmikuussa 1940 Belgiasta 56 kpl 9 mm Parabellum -pistoolia. Myös Saksasta Suomeen palanneiden jääkäreiden mukana oli tullut muutamia aseita. Kesällä 1940 Suomen armeijan käytössä oli 224 kpl 9 mm Parabellum P.08 -pistoolia. Jatkosodan aikana ja osin vielä sen jälkeenkin vaihdettiin muutamaan sataan 7,65 mm Parabellumiin Tikkakosken valmistama 9 mm piippu.

Suomeen toimitetuissa pistooleissa oli 100 mm pitkä piippu, sekä puinen perälevy. Ase säilyi palveluskäytössä, yhdessä Pistooli/23:n kanssa aina 1980-luvulle saakka, jolloin FN HP-DA korvasi sen.

Aseet ostettiin siis Saksasta, jolloin aseen mukana tuli nahkakotelo, varalipas ja useimpiin aseisiin puinen perälauta. Erään tiedon mukaan, ainakin osa saksalaismallisista nahkakoteloista olisi valmistettu Suomessa.

Ainakin osa P.08 mukana tulleista perälaudoista oli Lange Pistole 08 (LP.08) mallin, varalle valmistettuja käyttämättömiä perälautoja. LP.08 perälauta on muuten samanlainen kuin muidenkin Parabellum-pistoolien, poikkeuksena viisi esiporattua reikää nahkakotelon ruuveja varten. Joissakin tapauksissa Suomessa perälaudan nelinumeroinen sarjanumero yliviivattiin ja joissakin tapauksissa päälle lyötiin uusi sarjanumero, siihen liitetyn pistoolin mukaan. Perälautoihin pyrittiin myös lyömään SA-leima, kuten pistooleihinkin 26.6.1942 alkaen.


SA-leima perälevyssä. Perälevy on mallia LP.08, koska siinä on esiporatut reiät nahkakotelon kiinnitystä varten.

On mahdollista, että osa nykyisin Parabellum P.08 -pistooleiden mukana kulkevista perälaudoista on alun perin tullut Suomeen armeijan 7,65 mm Parabellumien mukana. Perälautoja on vaihdettu aseista toisiin ja niitä on sotilaiden toimesta jopa poltettu telttojen kamiinoissa, jolloin hieman hankalaksi koetusta lisäkantamuksesta on päästy näppärästi eroon.

Ilmeisesti Suomi osti vuonna 1918 noin 100 kpl pitkällä piipulla varustettua tykistön mallia (Lange Pistole 08). Ilmeisesti jääkäreiden mukana tuli myös muutamia kappaleita. » lue lisää

Huom!

Parabellum P.08 -pistoolilla ei ole suositeltavaa ampua suomalaista konepistooleille tarkoitettua 9 mm patruunaa. Suositeltavaa on, että käytettävän patruunan (9x19 Pb) luoti on 8 grammaa painava ja maksimi nopeus on 320 m/s.

Laukaisun virittäminen

Parabellumin laukaisukoneiston teräsosat on pintakarkaistu. Tämä tarkoittaa sitä, että jos taitamattomasti hioo virekynnyksestä kovan pinnan pois, esiin tulee "pehmeä" karkaisematon teräs. Karkaisematon teräs kuluu nopeasti ja seurauksena voi olla virekynnyksen muodon muuttuminen ja tätä kautta laukaisuvastuksen väheneminen vaarallisen alhaiseksi. Oikea laukaisuvastus on n. 2–3 kg. Jos aseen laukaisu on huono ja sitä on säädettävä, kannattaa se teetättää asesepällä.


Lähdeluettelo

  • DWM Lugers, Gerard Henrotin, 2001
  • The Luger Producers, Gerard Henrotin, 2001
  • Arma Fennica 2 - Sotilasaseet, Timo Hyytinen, 1987
  • The Luger Forum, url: http://www.lugerforum.com, 18.9.2010
  • Phoenix Investment Arms, url: http://www.phoenixinvestmentarms.com
  • Swiss Handguns, url: http://wwwswissrifles.com, 18.9.2010
  • The Parabellum Story – Part One, Gunfacts 7/1969, Jan Stevenson
  • Pistolen der deutschen Wehrmacht, url: http://www.tague.at, 2.1.2017
  • Datenblätter für Heeres-Waffen, -Fahrzeuge und -Gerät, W127, Karl Pawlas
  • MaStafeln zür Pistole 08 und Lange Pistole 08, I.K.B.1913
  • Die Geschichte Der Parabellum-Pistole in der Schweiz, Reinhard Kornmayer, 1969
  • Standard Catalog of Luger, Aaron Davis, 2006

★ 18.9.2010 (✪ 13.3.2020)

Waffenlager.net - Copyright © 2021 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.