Kaliiperin 9x19mm Parabellum suunnitteli vuosien 1901–1902 aikana saksalainen asesuunnittelija Georg Luger. 9x19mm -patruuna oli tarkoitettu DWM (Deutsche Waffen- und Munitionsfabrik) valmistamalle Parabellum P.08 (Luger) -puoliautomaattipistoolille. Näitä pistooleja oli valmistettu jo vuodesta 1898 lähtien 7,65mm -kaliiperisena. Uuden tehokkaamman patruunan oli tarkoitus parantaa aseen suosioita.
Tällä erittäin suositulla patruunalla (9x19 Pb) on monta nimeä ja tämä tuottaa toisinaan väärinkäsityksiä. 9x19mm Parabellum -patruunan muita nimiä ovat; 9mm, 9x19, 9x19 Pb, 9mm Parabellum, 9mm Para, 9mm Luger, 9mm NATO ja 9x19 NATO. 9x19mm -patruuna on ehkäpä maailman suosituin ja laajimmin yhä käytössä oleva sotilaskäsiasepatruuna. Patruunaa on valmistettu yli 70 eri maassa.
Vuonna 1903 Georg Luger lähetti kolme prototyyppiasetta (9x19 Pb) testattavaksi Yhdysvaltojen armeijalle. Nämä Springfield Arsenalille toimitetut aseet ovat tiettävästi ensimmäiset 9x19 Pb -patruunalle valmistetut aseet. Huhtikuussa 1904 Luger lähetti 50 pistoolia (9x19 Pb) lisää ja niiden mukana 25 000 patruunaa Yhdysvalloissa jatkuviin testeihin. Saksan armeija aloitti 9mm Parabellum -patruunan testit maaliskuussa 1904.
9x19 Pb -kaliiperi oli saksalaisten käytössä ensimmäisessä maailmansodassa, pistooleissa ja konepistooleissa. Italialaiset puolestaan ottivat 9x19 Pb -patruunan käyttöön Glisenti pistoolissaan. Patruunan ottivat pian käyttöön myös Bulgaria ja Hollanti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 9x19 Pb -patruunalla varustettuja aseita otettiin käyttöön mm. Belgiassa, Puolassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Suomessa ja Tšekkoslovakiassa.
Nykypäivänä 9x19 Pb -patruunoita valmistetaan yli 70 eri maassa. Merkittävää tuotantoa on 27 maassa. Patruunaa on siis valmistettu jo yli 100 vuoden ajan. Suurin osa patruunoista on valmistettu kokometallivaippaluodeilla (FMJ) varustettuna.
9x19 Pb -patruunoita on valmistettu lukuisissa eri tehtaissa valtavia määriä. Kukaan tuskin tietää näiden patruunoiden kaikkia kantamerkintöjä. Eräiden arvioiden mukaan niitä on noin 1500–2500, joidenkin keräilijöiden mukaan jopa 9 000 kpl.
| Luoti | Koodi | Nopeus (m/s) | Energia (J) | ||||
| (paino/tyyppi) | 0 m | 10 m | 50 m | 100 m | 0 m | 50 m | |
| - Lapua, 7,5 g FMJ | R462 | 365 | 354 | 319 | 290 | 500 | 381 |
| - Lapua, 8,0 g FMJ | R381 | 320 | 314 | 292 | 272 | 410 | 342 |
| - Lapua, 8,0 g FMJ Combat | R381 | 355 | 345 | 315 | 290 | 504 | 397 |
| - Sellier & Bellot, 7,5 g FMJ | V310452 | 390 | - | 327 | - | 570 | 400 |
| - Sellier & bellot, 8,0 g SP | V310592 | 355 | - | 298 | - | 504 | 354 |
| - Prvi Partizan, 7,45 g FMJ | A-112 | 350 | - | - | - | 455 | - |
| Patruuna | Luoti | Nopeus | Läpäisy (cm) | ||||
| (g) | Vo (m/s) | BR | CL | ||||
| - Winchester Ranger Talon | 9,5 | 263 | 35,0 | 38,6 | |||
| - Winchester Ranger +P+ | 7,5 | 402 | 24,4 | 25,9 | |||
| - Winchester Silvertip | 9,5 | 275 | 37,1 | 46,0 | |||
| - Remington | 8,0 | 338 | 31,5 | 34,8 | |||
| - Remington +P+ | 7,5 | 372 | 27,4 | 27,7 | |||
| - CCI / Speer GD | 7,5 | 384 | 31,2 | 56,1 | |||
| - CCI / Sper GD +P+ | - | 373 | 34,0 | 51,3 | |||
| - Federal +P+ | 7,5 | 377 | 28,4 | 26,9 | |||
| - Federal Silvertip | 7,5 | 333 | 25,6 | 30,0 | |||
| - Federal Hydrashok | 9,5 | 285 | 34,5 | 40,9 | |||
| - PMC Eldorado | 8,0 | 341 | 27,2 | 51,1 | |||
| - Hornady XTP | 9,5 | 280 | 56,1 | 52,1 | |||
| *) Tiedot FBI:n suorittamasta testistä | |||||||
| *) BR = Bare Gelatin (paljas gelatiini), CL = Clothed Gelatin (pinnoitettu gelatiini) | |||||||
Suomessa 9x19 Pb -patruunoita valmisti kaksi patruunatehdasta, Sako ja VPT. Tehtaiden tuotannon tarkoitus oli turvata Suomen armeijan patruunatarve. 9x19mm patruunoita käytettiin lähinnä Suomi-konepistooleissa, sekä Lahti- ja Parabellum-pistooleissa. Konepistooleihin oli tarkoitettu kovemman latauksen omaavia patruunoita (9.00 kp psa rh = A 0541) ja pistooleihin pienemmän latauksen omaavia patruunoita (9.00 pist.p = A 0540).
Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja oy:n (Sako) patruunatehdas aloitti 9x19 Pb -patruunoiden tuotannon Riihimäellä vuonna 1932. Näissä kaupalliseen käyttöön tarkoitetuissa patruunoissa käytettiin saksalaisia messinkihylsyjä.
Sako aloitti vuonna 1938 patruunatuotannon Suomen armeijan käyttöön. Näissä patruunoissa käytettiin Sakon itsensä valmistamia hylsyjä. Kun valtion ruutitehdas (VRT) aloitti nallien valmistuksen, kasasi Sako 9x19 Pb -patruunat kokonaan suomalaisista komponenteista.
Vuonna 1938 Sako valmisti viisi miljoonaa konepistoolin patruunaa, lähinnä Suomi-konepistooleja varten. Seuraavana vuonna tuotanto oli jo 10 miljoonaa kappaletta. Vuonna 1940 tuotanto nousi 22 miljoonaan patruunaan, luotien vaippamateriaalin (kupari ja sinkki) puutteesta huolimatta.
Talvisodan alussa 30.11.1939 Suomen armeijalla oli 21 900 000 9x19 Pb -patruunaa. Sodan aikana käytettiin noin 11 900 000 patruunaa. Sodan loputtua 13.3.1940 oli armeijalla vielä 20 800 000 patruunaa, joten sodan aikainen tuotanto vastasi aika hyvin kulutusta.
Sako valmisti vuosina 1941–1944 Suomen kenttäarmeijan käyttöön noin 250 miljoonaa 9x19 Pb -patruunaa. Tämä määrä käsitti noin 70 % kokonaistarpeesta.
Yllä olevassa kuvassa olevan patruunarasian, 9mm PIST patruunan (SO44 = SAKO 1944) nalli on räjähdyselohopeaa. Tällaisen vanhan patruunan ampuminen ei ole järkevää, sillä se on pahimmillaan todella vaarallista. Vanhan elohopeanallin tuottama paine voi vaihdella tuntuvasti, tuottaen pahimmillaan aserikon. Paine voi myös jäädä niin alhaiseksi, että luoti jää piippuun aiheuttaen vaaratilanteen ammuttaessa mahdollinen seuraava laukaus. Nallissa oleva elohopea on syövyttävä aine ja voi vaurioittaa piipun sisäpintaa.
Valtion patruunatehdas (VPT) valmisti vuosina 1941–1944 Lapualla ja Vaajakoskella 9x19 Pb -patruunoita. Tuotanto aloitettiin vuonna 1941 ja vuoden loppuun mennessä oli valmistettu noin kuusi miljoonaa patruunaa.
Suomen armeijan 9x19 Pb -patruunakulutus oli aivan eri luokkaa jatkosodan aikana, kuin talvisodan aikana. Suuremman patruunakulutuksen vuoksi päätettiin ostaa suurehko erä patruunoita Saksasta. Suomi osti noin 18 miljoonaa 9x19 Pb -patruunaa.
| Pvm | Laiva | Määrä | |
| • | 8 / 1941 | s/s Lütjehörn | 1 000 000 |
| • | 15.10.1941 | s/s Agnes | 3 200 000 |
| • | 20.10.1941 | s/s Marienburg | 2 000 000 |
| • | 1 / 1942 | s/s Hildegard | 2 000 000 |
| • | 3 / 1942 | s/s Rigel | 1 000 000 |
| • | 5 / 1942 | s/s Baltic | 2 400 000 |
| • | 6 / 1942 | s/s Baltic | 1 600 000 |
| • | 7 / 1942 | s/s Aldebar | 120 000 |
| • | 8 / 1942 | s/s Argo | 780 000 |
| • | 9 / 1942 | s/s Leo | 41 000 |
| • | 1 / 1944 | s/s Baltic | 41 000 |
| • | 7 / 1944 | s/s Asko | 31 000 |
| • | 19.8.1944 | s/s Greta Thorden | 4 020 000 |
| • | 25.8.1944 | s/s Capella | 10 000 |
| • | 9 / 1942 | s/s Gottfried | 10 000 |
Suomen armeijan ampumatarviketilanne 9x19 Pb -kaliiperin patruunoiden osalta. Kappalemäärät kattavat kaikki joukoille jaetut ja varikoille varastoidun patruunat. Suomen armeijan 9x19 Pb patruunakulutus 1.7.1941–1.12.1944 oli kaikkiaan 208 539 000 kpl.
| Pvm: | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | |
| • | 1.1. | - | 62 433 000 | 55 172 000 | 114 750 000 |
| • | 1.2. | - | 54 953 000 | 60 244 000 | 114 072 000 |
| • | 1.3. | - | 66 633 000 | 60 031 000 | 123 301 000 |
| • | 1.4. | - | 65 587 000 | 63 627 000 | 128 039 000 |
| • | 1.5. | - | 67 615 000 | 72 349 000 | 137 010 000 |
| • | 1.6. | - | 64 747 000 | 77 108 000 | 144 778 000 |
| • | 1.7. | 28 410 000 | 65 449 000 | 87 030 000 | 113 612 000 |
| • | 1.8. | 18 591 000 | 62 707 000 | 95 785 000 | 100 659 000 |
| • | 1.9. | 33 779 000 | 60 589 000 | 103 379 000 | 112 179 000 |
| • | 1.10. | 44 214 000 | 54 668 000 | 101 817 000 | 123 325 000 |
| • | 1.11. | 45 020 000 | 55 885 000 | 105 147 000 | 126 467 000 |
| • | 1.12. | 54 030 000 | 52 451 000 | 112 064 000 | 127 003 000 |
★ 17.9.2010 (✪ 29.09.2017)
FI 
EN